Kolumni

Ko­lum­ni: Miksi ih­mees­sä kukaan muis­tai­si vanhaa

Kirjoitin vuonna 2002 kirjan Otavalle ja kehuin vanhuutta ja vanhenemista värikkäin sanakääntein. Olin kai kovin nuori silloin tai sitten ajat olivat erilaiset. Kun tartuin aiheeseen uudelleen tänä vuonna ja kirjoitin uuden kirjan Bazarille, maailma oli muuttunut. Korona oli putsannut vanhusten hoitopaikat asiakkaista varsin tehokkaasti. Mutta niinhän on maailman laki: heikoimmat kärsivät ensin ja eniten.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa I-P Digi ensimmäiset 3 kk vain 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit, pelit ja koulutukset Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Tilaajaedut