Meillä suomalaisilla tuntuu olevan kuvitelma, että olemme poikkeuksellisen hyvää väkeä. Sama kuvitelma tosin liikkuu muidenkin kansojen keskuudessa. Kuvitelmaan kuuluu pahan ulkoistaminen. Julmuus on muualla, muiden tekemää. Tämä vakaumus tekee vaikeaksi hyväksyä tosiksi menneisyyden pahat teot. Ehkä samaistumme liian voimakkaasti esi-isiimme ja kansakuntaan? Historiassamme on paljon kunniakasta mutta myös kunniatonta.

Vaikka sisällissodasta on sata vuotta eikä meillä nyt elävillä ole osuutta ajan tapahtumiin, koston kevät herättää torjuntaa edelleen.