Ville Haapasalo vie uudessa ohjelmassaan Haapasalo ja kaverit tähtiä ympäri maailmaa. Viimeksi jaksossa Matti Nykänen vietiin Sarajevoon.
Tuskin yhdenkään katsojan silmä säilyi kuivana, kun Nykänen kapusi nurmettuneelle, mutta yhä pystyssä olevalle palkintokorokkeelle Sarajevon mäkihyppymontussa.
Nykäsen – ja myös katsojan – tunteet nousivat pintaan. Sankari palasi sinne ykköspallille yli 30 vuoden jälkeen.
Juuri Jugoslavian Sarajevosta 1984 alkoi Nykäsen vaiheikas ura. Hän mietti taatusti samaa kuin katsojat: Entäs jos joitakin asioita olisi tehty toisin? Missä olisi mies nyt?
Muuten Haapasalo ei saanut Nykäsestä irti uutta. Sarajevon uljaalle jälleenrakennukselle olisi suonut enemmän aikaa, kun nyt sinne saakka matkattiin. Nyt kaupunkimiljööstä nähtiin turhan lyhyitä pätkiä.
Kuulun siihen vähemmistöön, joka hämmästelee suuresti Arman Alizadin suosiota.
Tämä itsetietoinen, huutava vaatturimestari sai viikko sitten jo kolmannen Venlan parhaana tv-esiintyjänä. Arman Pohjantähden alla sai myös ammattilaisraadin äänet.
Samat katsojat äänestivät toisaalta Syke-sarjan vuoden parhaimmaksi tv-ohjelmaksi, joka onkin vetävintä draamaa, mitä on nähty vuosikymmeniin.
Sorjosta en jaksanut lainkaan, vaikka sekin keräsi paljon ääniä.
A-studion vetäjänä Jan Andersson on yliveto. Hän malttaa ottaa tilanteen rennosti ja osaa arvostaa haastateltaviaan.
Andersson on jälleen kysytty haastattelija tulevissa kuntavaalitenteissä. Niissä riittääkin paimentamista, sillä luvassa on luultavasti entistäkin aggressiivisempaa mekkalaa, draamaa, päällepuhumista ja melkoista meuhkailua.
Mutta ei onneksi ihan vielä.
JAANA-STIINA ALA-KORPI