Tiina Lehtineva, kolumnikuva kultuuriin

Istuin viime viikolla Norjan Lofooteilla Rambergissa kilometrin pituisella hiekkarannalla ja katselin vaaleanpunaisena laskevaa aurinkoa. Oli turkoosia vettä, valkoista hiekkaa ja selän takana taivaisiin kohoavat vuoret.

Näky oli kaunis, kauneinta, mitä olen pitkään aikaan – tai koskaan – nähnyt. Mitäkö siis ajattelin, kun luontoäiti pisti parastaan ihastuttaakseen pientä ihmistä?