Ajoimme auraamattomia teitä Jyväskylästä Vaasaan. Takana oli hieno Vanhan kirjan talvi -tapahtuma ja nälkä kurni. Pysähdyimme harvinaisessa ketjuun kuulumattomassa tienvieripaikassa.
Karjalanpiirakkaa mutustellen katsoin vakioasiakkaiden kanssa Matti Nykäsen muistotilaisuutta isolta ruudulta. Taustalla soi ”Vain mäkimies voi tietää sen”.
Muistoni veivät vuosien ja myyntipöydän taakse Vaasan tullinrannan tunnelmalliselle kirpputorille.
Kanssamyyjäni ivaili levynkansiani, joissa tuulikoneen pöyhimät nuorukaisten kiharat hulmusivat ja tiukat housut puhuivat suorasukaista kieltään.