Valtuustokauden viime metreillä on käynnistelty keskustelua Lakeudenpuistoon sijoittuvasta kulttuuri- ja kongressikeskuksesta. Valtuuston on myös tarkoitus käsitellä 100 000 euron suunnittelurahan myöntämistä vuoden 2018 budjettiin. Asian osalta on tavoite, että valtuusto hyväksyisi sen viimeisessä juhlakokouksessaan 29. toukokuuta. Mielellään yksimielisesti.
Lähtökohta on mainio. Seinäjoki on jälleen tavoittelemassa kehitystä, jolla vahvistetaan tapahtumakaupungin mainetta ja kulttuurin näkyvyyttä. Seinäjoella ei pelätä pelata panoksilla, joilla se tavoittelee yhä terhakkaampaa ja elinvoimaisempaa kaupunkia. Seinäjolla ei pysähdytä, vaan mennään isoilla visioilla eteenpäin. Seinäjoki rakentaa tulevaisuutta.
Projektissa on kuitenkin kipupisteitä, joihin suunnittelurahan avulla täytyy vastata. Eräs niistä on Lakeudenpuisto itsessään. Nykyisellään puisto on alaston, kaupungin ytimessä kelluva viheralue, jonka huippuhetkiä ovat tangovieraiden oluttölkkipiknik ja uuden vuoden ilotulitus. Kaupungin keskusta tarvitsee – mahdollisen kulttuurirakennuksen jälkeen - kylkeen puistonsa. Sille on jäätävä tilaa ja sen uudistamiseen tahtoa.
Toinen huomioitava seikka on sijoituspaikka. Monet ihmiset kuiskivat, että asemanseutu olisi parempi. Nykyinen asemanseutu on liikaa DDR, vain hotelli-ravintola Alman omistajat ovat ansiokkaasti panostaneet miljööseen. Kulttuuri- ja kongressikeskus toisi asemanseutuun näköä, kokoa ja eloa. Sen pohjalta käynnistyisi vääjäämättä asemanseudun kehitys. Myöskin ravintolavaunussa rentoutuneen junamatkustajan olisi helppo tallustella muutamat kymmenet metrit seminaariluennolle tai kylkiäisinä kohonneeseen kongressihotelliin. Asemanseudun kehittämistä hidastaa se, että tontilla häärää eri isäntä – valtio.
Kolmas - ehkä tärkein - näkökulma on se, että tarvitaanko Seinäjoella tätä rakennusta. Sekin kysymys on rohjettava esittää. Pelkästään komian tähren ei kannata aloittaa lapioimista. Itikanmäellä makaa, vailla todellista käyttöä Kalevan navetta, jonka muuttaminen kongressi-, taide- ja kulttuurikeskukseksi on hyvinkin mahdollista. Rakennuksen omistaja, Peab Oy, on ilmaissut toistuvasti tahtonsa herättää kulttuurihelmi eloon. Vaarana on jälleen, että Kalevan navetta jää makaamaan unohdettuna, pölyyntyneenä.
Kulttuuri- ja kongressikeskuksen suunnitteluraha on kuitenkin hyvä asia. Se pakottaa miettimään sisältöä, investointitapaa, taloutta, keskustan kehittämistä, asukkaiden osallisuutta ja sitä tärkeintä – tarvetta. Mikäli Lakeudenpuistoon rakennetaan, se tulee tehdä korkealuokkaisesti ja harkiten. Pelkästään maljojen kilistelyyn tai Sillanpään keikkaa varten sitä ei tarvita.
Pasi Kivisaari
kaupunginvaltuutettu (kesk)