Meidän olohuoneessa toistuu aina sama näytelmä. Olemme sohvallamme, vaimoni vasemmalla puolen ja minä oikealla puolen, välissämme 9-vuotias brasilianterrierimme Neffe. Kun nousen sohvalta, vaikka vain 15 sekunniksi, on koira jo vaihtanut paikallani ja tuijottaa minua tiukalta kerältä kysyen silmillään, että ajattelitkos tulla takaisin. Oikaisen hieman huopaa vaimoni vierestä ja tiedän, että koira kyllä väistää siihen, kun istuudun.