Onpa ollut haipakka sienisyksy. Heinäkuussa ja vielä elokuun alussa näkyi metsässä vain rutikuivaa sammalta. Tuntui siltä, etteivät sienirihmastot aktivoituisi ja tuottaisi lainkaan itiöemiä tänä vuonna.

Se oli turha luulo. Oma sienikauteni avautui elokuun kuudentena päivänä. Marssin tutuille apajille ja löysin ensimmäiset kantarellini. Siitä se aarrejahti taas alkoi. Sienisato kuivilla mailla vaati vain kunnon sadejakson.