Ilahdun aina, kun päätöksentekijät ja lehdistö kirjoittavat kansainvälistymisestä positiivisena, tavoiteltavana asiana. Oli se sitten virkamiesten Brysselin matkan jälkitunnelmissa tai yritysten vientiponnistelujen tukemisessa. Perinteisimmillään kansainvälisyys on projekteja, seminaareja, tutustumismatkoja ja ystävyyskaupunkeja. Ehkä yhteinen tavoite, kannanotto jostakin aiheesta, usein hieman etäällä arjesta.

Lähempänä ovat yleistyneet etniset ravintolat, eurooppalaiset ruokatorit sekä joka kaupungista löytyvät vaateketjut.