Pohjalaisen toimittaja Johanna Jurkka. Kolumnikuva

Ympäristö velloi taustalla. Viivyttelin vielä ryhmäkeskusteluiden hellässä pumpulikuplassa. Päivän aikana oli puhuttu kirjoittamisen hoivaavista, vapauttavista vaikutuksista, ja rohkaistu purkautumaan päiväkirjoihin. Pling! Kännykän tärinä taskussa toimi herätyskellona todellisuuteen.

”Ihanko oikeasti et näe mitä tässä koronahulluudessa tapahtuu? Onko rokottamattomien julkinen roviolle ohjaus oikeudenmukaista ja tasa-arvoista?” What? Jotakin rajaa!