Kysymys ei ole mistään sotaisesta vastakkainasettelusta, vaan kansallispelimme pesäpallon vuotuisesta suurtapahtumasta, joka tänä kesänä järjestettiin viime viikonvaihteessa Imatralla.
Idän ja Lännen parhaat pesäpalloilijat, niin tytöt, pojat, naiset kuin miehetkin, mittelivät kansallispelimme mukaisessa hyvässä hengessä.
Pesäpallo on siitä hyvä peli, että siinä suomalainen voittaa aina. Ainakin yhden poikkeuksen Tuulettaja tosin muistaa pitkän elämänsä varrella kokeneen.
Suuri yleisö ei ole tätä päätapahtumaa unohtanut. Kaikkiaan kolmen päivän aikana otteluja Imatralla seurasi pitkälle toistakymmentätuhatta katselijaa.
Muun muassa B-tyttöjen otteluakin seurasi lauantaina runsaat 1 300 silmäparia, ja A-poikien koitoksen näki perjantaina runsaat 2 600 henkilöä. Miesten ja naisten päätapahtumat olivat tietysti kirsikkana kakun päällä.
Missä kulkee se maantieteellinen raja, joka erottaa Idän ja Lännen joukkueet pelaajia valittaessa? On pidetty selviönä, että etelästä pohjoiseen Suomea halkova Nelostie muodostaa joukkueitten rajan. Jyväskylä kuuluu jo Itään, samoin Oulu. Raahe taasen kuuluu Lännen valtapiiriin.
Naisten Idän joukkueen runkopelaajat löytyivätkin Jyväskylästä, Lappeenrannasta ja Kajaanista, ja Lännen puolen syömähampaat tulivat Lapualta, Porista, Tampereelta ja Raumalta.
Miesten puolella dominoivat Sotkamon ja Joensuun miehet, kun taasen Länsi kokosi parhaat voimansa pääasiassa Etelä-Pohjanmaalta, eritoten Vimpelistä. Vimpelin 16-vuotias lyöjäjokeri Perttu Ruuska pelasi kaikkien aikojen nuorimpana miesten ottelun.
Tuulettaja on alkukesän aikana ihmetellyt Superpesiksen sarjaottelujen vähäisiä katsojamääriä. Joukkueita sarjassa on 14, ja ottelut aloitettiin vasta toukokuun puolivälissä, joten ottelusuma on ollut melkoinen.
Monissa koitoksissa katsojamäärä on jäänyt alle tuhannen, joten jotakin täytyisi päättäjien tulevaisuutta ajatellen tehdä. Pitäisikö joukkueitten määrää supistaa? Tyhjien katsomoiden edessä ei ole mukava pelata.
Otteluja on yksinkertaisesti niin paljon, että jokaiseen ei viitsi eikä ole varaakaan lähteä. Ehkäpä kevään koleilla säillä on ollut oma osuutensa yleisökatoon.
Yleisökatoa valittelivat myös VIS:n edustajat, jotka järjestivät juhannuspyhinä yleisurheilukisat Vaasassa. Kisojen talousvastaava pohdiskeli lehtien palstoilla, että syynä olivat sää ja juhannus. Arveli tosin muitakin syitä olevan.
Takavuosina vastaavia arvokisoja Vaasassa ovat olleet järjestämässä VIS:n lisäksi myös Vaasan suomenkieliset urheiluseurat Vasama, Toverit ja PUS, mutta näistä kisoista ne tyrkättiin syrjään.
VIS havitteli jättipottia. Se arvioi kisojen vetävän jopa 14 000 katselijaa, mutta tulokseksi jäi toimitsijat mukaan lukien vain 5 000. Tuulettaja kehottaakin nyt seuran johtoa etsimään syitä myös oman pesän toiminnasta.
Huomenna muuten tiedämme, jatkuuko Vaasan Palloseuran eurotaival vai jääkö se vain kahden ottelun pituiseksi.
Lähtökohta on siinä mielessä hyvä, että taskussa on voitto ensimmäisestä osaottelusta, mutta huono siinä mielessä, että se toinen ja ratkaiseva koitos pelataan Ljubljanassa Olimpijan kotiareenalla fanaattisen yleisön kannustaessa omiaan.