Aivan kuin katselisin kuoleman kauneutta, kun puista tipahtava lumi parveilee auringon kultaamina miljoonina hiutaleina alas. Hiutaleiden putoamisesta kuuluva hento kohaus tuo mieleen enkelin siivet ja niiden äänen, jonka kuulemma voi kuulla viimeisinä hetkinään.

Maa ja metsä ovat peittyneet puhtaan valkean peitteen alle – on niin kirotun kaunista! Vain poskipäissä nipistelevä pakkanen muistuttaa elämän rajallisuudesta.