Kolumni

Ko­lum­ni: Fi­naa­lien vii­kon­vaih­de

Mieleen muistui tapahtuma Vimpelistä vuosien takaa, kun Tuulettaja seurasi Hiukan pesäpallostadionilla Superpesiksen neljättä finaaliottelua.

Vedon intohimoinen fanittajamummo oli polkupyörällä palaamassa Saarikentältä kotiinsa, kun hän joutui yllättäen takaa tulleen auton töytäisemäksi.

Hätääntynyt autoilija pysytti kulkuvälineensä ja juoksi kysymään ojan pohjalla pyörineen makaavalta mummolta, että miten kävi.

”Vimpeli voitti”, vastasi mummo.

Niin voitti Vimpeli nytkin. Otti jo toisen peräkkäisen Suomen mestaruuden. Mestaruus oli jo viides, mutta todettakoon, että Sotkamolla niitä on 18.

Parempi voitti. Vimpeli ansaitsi voittonsa ja oli tänäkin suvena parempi kaikilla osa-alueilla. Sen myönsi myös Sotkamon taustahahmo Juha Tanskanen.

Kainuun kultajuna putosi jo toistamiseen kiskoilta, mutta ei hätää. Joukkueen konkarit, lyöjäkuningas Roope Korhonen ja superlukkari Toni Kohonen, jatkavat.

Vedosta Tuulettaja nostaa esiin kolme henkilöä, joista kaksi hääräsi kentällä ja kolmas piteli viuhkaa.

Joukkueen kapteeni Henry Puputti pelasi hyvän kauden ja ratkaisi panoksellaan neljännen ja ratkaisevan ottelun voiton.

16-vuotias Perttu Ruuska lyöjäjokerina otti jo kauden toisen Suomen mestaruutensa, sillä ensimmäinen tuli viikkoa aikaisemmin B-junioreissa Halsuan riveissä.

On siis mahdollista edustaa kahta seuraa samanaikaisesti.

Ratkaisevimman panoksen antoi kuitenkin pelinjohtaja Sami-Petteri Kivimäki: Analyyttinen pelinjohtaja, intohimoinen urheilumies ja Tappara-fani.

Eurokentille. Jalkapallon Suomen cup-mestaruuden puolustaja Seinäjoen Jalkapallokerho sai vastaansa pahimman mahdollisen haastajan, HJK:n.

Ja niihän siinä sitten kävi, että helsinkiläiset ottivat 50 000 euron shekin mukaansa kotimatkalle.

Toki seinäjokelaiset joutuivat kärsimään ulosajosta, joka tuli liian helppoisin perustein.

Mutta ei mitään hätää. SJK on saanut peliinsä sitten kolmen päävalmentajan potkujen entistä ryhtiä ja taistelee vielä pääsystä liigan kolmen parhaan joukkoon, eli Euroopan kentille.

Se mahdollisuus on mennyt Vaasan Palloseuralta. Tuulettaja kehottaakin vaasalaisia suuntaamaan joukkueen katseet ensi kaudella vain Hietalahteen.

Kenen rahalla. Vaasan jäähallin laajennus on jälleen tapetilla. Puhutaan Vaasa Arenasta, vaikka kelposuomeksi pitäisikin puhua Vaasa Areenasta, jonka tilat hyvin riittävät Sportin katsojamäärille, joten jäitä hattuun.

Pitäisikö verovaroin tukea osakeyhtiötä, joka pyrittää urheiluseuran toimintaa, kysyy Tuulettaja.

Esimerkkejä siitä, miten urheiluseurat ovat hankkineet liike-elämältä rahoituksen vastaaviin rakennus- tai laajennustöihin, kyllä löytyy. Hyvä esimerkkinä tästä on Seinäjoen jalkapallostadion.

Varoittavana esimerkkinä on puolestaan Hietalahdessa oleva stadion, jota Tuulettaja ei edes stadioniksi kutsuisikaan vanhan puukatsomon vuoksi.