Susanna Pajakko.
Edessä on hermojaraastava palaveri. Juoksen hätäpäissäni (sanan varsinaisessa merkityksessä) vessassa viiden minuutin välein ja väri kasvoillani on enemmän sen viitisenkymmenen harmaan kuin punertavan sävyinen.
Hengitys tuntuu juuttuvan jonnekin nielun ja kitalaen välimaastoon.
Sydän hakkaa. Mistä minun pitikään puhua? Sekoilenko sanoissani? Unohdanko jotain?
Jännittää ja stressaa niin, että vatsaan koskee.
Haluatko jatkaa lukemista?
Tilaa I-P Digi ensimmäiset 3 kk vain 9,90 €
Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa
Näköislehdet ja arkisto
Galleriat, videot ja live-lähetykset
Podcastit, pelit ja koulutukset
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Tilaajaedut