Kolumni Paula Nivukoski

Helsingin taidemuseo HAMin suuret pyöröovet kääntyvät äänettömästi, nielaisevat minut ja vapauttavat sitten museosalien hiljaisuuteen. Olen tullut katselemaan maisemia, joita ei enää ole.

Alakerrassa on Ellen Thesleffin näyttely. Kuljen teosten välillä, viivyn taiteilijan maisemissa Muroleen rannoilla, veneretkellä Kissasaareen, jota Thesleff kutsui eläväksi ateljeeksi. Jokin näiden kuvien luomassa tunnelmassa käy niin vahvasti ihoni alle, että liikutun.