Puolueet ovat jyvittäneet keskenään eduskuntatyön kannalta tärkeiden valiokuntien johtopaikat.
Kokoomus johtaa tämän vaalikauden aikana muun muassa perustuslakivaliokuntaa ja EU-asioihin keskittyvää suurta valiokuntaa. Muista keskeisistä valiokunnista perussuomalaiset ottaa hallintaansa hallinto- ja lakivaliokunnat, SDP puolestaan ulkoasiainvaliokunnan.
Puheenjohtajuudet jaettiin noudatellen puolueiden voimasuhteita, jotka olivat muuttuneet vaalien myötä. Kolme suurinta puoluetta eli kokoomus, perussuomalaiset ja SDP saivat kukin johdettavakseen neljä valiokuntaa.
Keskusta sai kaksi valiokuntaa. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP saivat kukin yhden. Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jäivät kokonaan ilman valiokuntien johtotehtäviä.
Maatalous keskustalta perussuomalaisille
Kokoomuksen sarjan täydentävät puolueen viime kaudellakin hallitsema puolustusvaliokunta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta.
– Suomi täytyy laittaa nyt kestävän kasvun tielle jatkuvan velkaantumisen sijaan. Se vaatii reformeja ja näkyy muun muassa perustuslakivaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajuuksien merkityksessä. Tässä maassa tarvitaan vähintään 100 000 työssäkäyvää lisää. Se vaatii muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin, ja ne täytyy pystyä johtamaan määrätietoisesti, kuvailee kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen puolueen valintoja STT:lle.
Perussuomalaisten kolmas jyvitys on talousvaliokunta. Puolue otti haltuunsa myös maa- ja metsätalousvaliokunnan, jota on usein johdettu keskustan tahdissa.
– Valiokunnassa ollaan Suomen huoltovarmuuden ytimessä, perussuomalaisten ryhmänjohtaja Lulu Ranne kommentoi tiedotteessa.
Ranteen mukaan puolueen politiikan ydin tulee esille myös muissa valinnoissa. Hallintovaliokunta käsittelee maahanmuuttoon liittyviä asioita. Perussuomalaiset johti hallinto- ja lakivaliokuntia myös viime vaalikaudella.
Myös SDP oli tyytyväinen valintoihinsa. Ryhmänjohtaja Antti Lindtman kuvailee salkkuja raskaiksi. Puolue johtaa tahtia sivistysvaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä tarkastusvaliokunnassa.
– Sosiaali- ja terveysasiat olivat meille vaalien aivan kärkitavoitteita yhdessä koulutukseen ja osaamiseen panostamisen kanssa, Lindtman sanoi STT:lle.
Keskustalle kuuluvat tällä vaalikaudella valtiovarain- sekä liikenne- ja viestintävaliokunta.
Valintavuorossa häntäpäässä olleet vihreät valitsi puolueelle läheisen ympäristövaliokunnan, vasemmistoliitto tulevaisuusvaliokunnan ja RKP tiedusteluvalvontavaliokunnan.
Valiokunnat työstävät ja torppaavat lakiesityksiä
Valiokunnat ovat keskeisiä paikkoja eduskunnan lainsäädäntötyössä.
Täysistuntosalissa tehtävät lopulliset päätökset valmistellaan eri aloihin erikoistuneissa valiokunnissa, joita on yhteensä 17. Valiokunnat käsittelevät esimerkiksi hallituksen antamat lakiesitykset, valtion budjetin, kansalaisaloitteet ja EU-asiat.
Keskeinen osa valiokuntatyötä on eduskunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden kuuleminen käsiteltävinä oleviin asioihin. Kuulemisten pohjalta valiokunta muodostaa oman kantansa joko lausuntona toiselle valiokunnalle tai mietintönä täysistunnon päätettäväksi.
Valiokunnat ovat korostuneet vallankäytön paikkoina erityisesti kiistanalaisissa lakihankkeissa. Kärjekkäimmillään tämä on nähty Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonka silloista johtajaa Krista Kiurua (sd.) syytettiin SDP:n vastustaman sote-mallin jarruttamisesta. Sote-uudistus ei lopulta toteutunut Sipilän hallituksessa.
Kunkin valiokunnan johtopaikka jyvitetään tietylle eduskuntaryhmälle koko vaalikauden ajaksi. Itse puheenjohtaja voi vaihtua vaalikauden aikana, pian ennen kaikkea hallituksen muodostamisen jälkeen.
Näitä valiokuntia puolueet hallitsevat neljä vuotta
– Kokoomus: suuri valiokunta, perustuslaki-, puolustus- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
– Perussuomalaiset: hallinto-, laki-, talous- sekä maa- ja metsätalousvaliokunta
– SDP: ulkoasiain-, tarkastus-, sivistys- sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta
– Keskusta: valtiovarain- sekä liikenne- ja viestintävaliokunta
– Vihreät: ympäristövaliokunta
– Vasemmistoliitto: tulevaisuusvaliokunta
– RKP: tiedusteluvalvontavaliokunta