Ko­koo­muk­sen kan­san­edus­ta­jat käyt­ti­vät vaa­li­kam­pan­joi­hin­sa yli­voi­mai­ses­ti eniten rahaa – toi­sek­si kal­leim­man kam­pan­jan tehnyt ehdokas jäi ran­nal­le

Kokoomuksen Elina Valtosen (kesk.) ja Antti Häkkäsen (oik.) kampanjat kuuluivat kevään eduskuntavaalien kalleimpiin. Vuonna 2022 otetussa kuvassa näkyy myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.
Kokoomuksen Elina Valtosen (kesk.) ja Antti Häkkäsen (oik.) kampanjat kuuluivat kevään eduskuntavaalien kalleimpiin. Vuonna 2022 otetussa kuvassa näkyy myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.

Eniten rahaa vaalikampanjoihinsa kevään eduskuntavaaleissa käyttivät kokoomuksen kansanedustajat ja varasijoille jääneet, selviää edustajien Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) toimittamista vaalirahoitusilmoituksista. Heidän kulunsa olivat yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.

Toiseksi eniten rahaa käyttivät SDP:n ehdokkaat noin 1,86 miljoonan euron kuluilla. Keskustan ehdokkaat käyttivät 1,8 miljoonaa ja perussuomalaisten 1,06 miljoonaa euroa.

Summat eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska vain läpi menneillä tai varasijalle jääneillä ehdokkailla on velvollisuus tehdä vaalirahoitusilmoitus, joten suurilla puolueilla on enemmän ilmoitusvelvollisia ja siten ilmoitettuja kuluja. Esimerkiksi eduskunnasta pudonneiden kansanedustajien tai sinne runsaalla rahankäytöllä turhaan pyrkineiden kulut eivät näy vaalirahoitusilmoituksissa.

Kalleimmat äänet keräsi RKP, jonka ehdokkaiden kulut per ääni olivat 9,39 euroa. Keskustan ehdokkaat olivat aivan perässä ja pulittivat kustakin äänestään 9,38 euroa, kun kokoomukselle yksi ääni maksoi 7,52 euroa. Ylivoimaisesti halvimmat äänet keräsivät perussuomalaisten ehdokkaat, joiden kulut per ääni olivat vain 2,59 euroa.

Yhteensä kansanedustajiksi tai varaedustajiksi valittujen kampanjointiin käytettiin Manner-Suomessa 10,2 miljoonaa euroa. Vaalipiireistä suurin potti, eli 1,95 miljoonaa euroa, käytettiin Uudellamaalla ja toiseksi suurin, 1,12 miljoonaa euroa, Helsingissä. Vähiten kampanjarahaa käytettiin Satakunnassa (360 000 e) ja Lapissa (371 000 e).

Eniten rahaa ilmoitusvelvollisten ehdokkaiden saamaa ääntä kohti käytettiin Hämeessä (8,10 e per ääni) ja Lapissa (6,84 e). Halvimmalla päästiin Helsingissä (4,79 e) ja Oulussa (5,08 e).

Valtosen kampanjan takana tunnettuja miljonäärejä

Kalleimman vaalikampanjan kevään eduskuntavaaleissa teki kokoomuksen Elina Valtonen Helsingin vaalipiiristä ja halvimman perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen Oulun vaalipiiristä. Tynkkynen ilmoitti kampanjansa hinnaksi nolla euroa.

Valtosen jälkeen eniten kuluja kerryttivät Mauri Kontu (kesk.) Varsinais-Suomesta, Antti Häkkänen (kok.) Kaakkois-Suomesta sekä Heikki Vestman (kok.) ja Jarno Limnell (kok.) Uudeltamaalta, jotka kaikki käyttivät kampanjoihinsa yli 100 000 euroa. Edellä mainituista Valtonen, Häkkänen ja Vestman olivat jo ennestään kansanedustajia. Sotatieteiden tohtori, työelämäprofessori Limnell valittiin eduskuntaan ensimmäistä kertaa.

Valtosen lähes 137 000 euroa maksanutta kampanjaa rahoittivat yksityiset henkilöt yli sadantuhannen euron edestä. Tukijalistalla on useita tunnettuja miljonäärejä kuten Björn Wahlroos, Chaim "Poju" Zabludowicz, John Nicholas Derome ja Alexander Ehrnrooth. Vielä Valtosta suuremman rahoituspotin keräsi Häkkänen, joka sai kasaan lähes 145 000 euroa. Häkkänen ilmoitti kampanjakuluja kuitenkin vain 118 000 euron edestä.

Keskustan rahakkaimman kampanjan teki yrittäjä ja teollisuusneuvos Kontu. Hän rahoitti vaalien toiseksi kalleimman, 124 809 euroa maksaneen kampanjansa omasta pussistaan. Hän jäi kuitenkin varasijalle puolueen puheenjohtaja Annika Saarikon vietyä varsinaisen kansanedustajapaikan 71 824 euron kampanjallaan.

Eniten omaa rahaa vaalikampanjoihinsa käyttivät Konnun jälkeen kokoomuslaiset kansanedustajat Arto Satonen (124 809 e, Pirkanmaa), Pauli Kiuru (98 481 e, Pirkanmaa) ja Teemu Kinnari (77 812 e, Häme) sekä vasemmistoliiton varasijalle jäänyt Harri Pikkarainen (58 540 e, Häme).

Kahdestakymmenestä kalleimmasta kampanjasta 16 oli kokoomuksen, 3 keskustan ja yksi RKP:n ehdokkaiden. Heistä varasijoille jäi Konnun lisäksi Milla Bruneau (kok.). Läpimenneistä keskustan kansanedustajista kalleimmin kampanjoi Antti Kurvinen, joka käytti Vaasan vaalipiirissä 96 000 euroa. RKP:n Anders Adlercreutz taas käytti Uudellamaalla 83 000 euroa.

Kansanedustajista 16 sai vaalirahaa sekä elinkeinoelämän että SAK:n vaaliyhdistyksiltä

Vaalirahoitusilmoituksista selviää, että 16 kansanedustajaa sai vaalirahaa sekä elinkeinoelämän rahoittamalta Pro Markkinatalous -yhdistykseltä että työntekijöiden keskusjärjestö SAK:n Pro Reilumpi Yhteiskunta -yhdistykseltä. Kansanedustajista 11 on SDP:stä, kolme kokoomuksesta ja kaksi vihreistä. Lisäksi yksi kokoomuksen varaedustajaksi valittu sai tukea molemmilta.

Isoimman yhteispotin näiltä yhdistyksiltä keräsi SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen, joka sai Pro Markkinataloudelta 4 500 euroa ja Pro Reilummalta Yhteiskunnalta 5 250 euroa.

Pro Markkinatalous jakoi tukea 118 kansanedustajalle ja varaedustajalle yhteensä 504 100 euroa. Pro Reilumpi Yhteiskunta jäi puoleen tästä 58 kansanedustajalla ja varaedustajalla sekä 237 400 eurolla.

Eniten myöhästyjiä Savo-Karjalassa

Vaalirahailmoitusten jättämisen määräaika umpeutui maanantain vaihtuessa tiistaiksi. Suurin osa kansanedustajista ja varaedustajista teki VTV:n mukaan vaalirahoitusilmoituksensa määräaikaan mennessä. Valtakunnallisesti seitsemän edustajaa tai varaedustajaa myöhästyi ilmoituksen tekemisestä, mutta suurin osa eli 266 ihmistä teki ilmoituksen ajoissa. Tiistaina iltapäivään mennessä kaikki ilmoitusvelvolliset olivat jättäneet ilmoituksensa.

Eniten myöhästyjiä oli Savo-Karjalassa, jossa ilmoitus viivästyi kolmelta ihmiseltä. Vaasan, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiireissä ilmoitus myöhästyi kussakin yhdeltä ihmiseltä.

Ilmoita asiavirheestä