Koko Suomen kaukojunaliikenteen tiistaina seisauttanut ratavaurio ei voinut syntyä minkään ulkoisen tekijän vaikutuksesta, kertovat STT:lle VR ja Väylävirasto. Tavanomaisilla työkaluilla varustautunut ihminen ei saisi aikaiseksi jälkiä, jotka löydettiin Lahden ja Kouvolan välillä Mankala–Niinimäki-rataosuudelta.
– Ei tuollainen vaurio ratakiskoon synny millään tavallisella lekalla. Kyllä tämä on kalustosta tullut siihen, kertoo STT:lle VR:n kaluston kunnossapidon johtaja Otso Ikonen.
Samoilla linjoilla on rataosuutta tutkinut Väylävirasto.
– Ei tuollaista jälkeä pysty ulkopuolisella laitteella tekemään, ainoastaan veturi voi aiheuttaa tuollaiset jäljet, sanoo Väyläviraston ratojen kunnossapito-osaston johtaja Jukka P. Valjakka.
VR:n mukaan syynä on hyvin todennäköisesti ympärilyöntivika eli kiskoissa olevat montut tai pienet kuopat, joita syntyy paikalleen jääneen veturin sutimisesta.
– Erilaista lipsumista tapahtuu aina silloin tällöin, mutta näin vakavan ja laajan vaurion syntyminen on kyllä täysin poikkeuksellista. Samoin kuin se, että tällaisista ratavaurioista aiheutuu näin laaja vaurioiden sarja kalustolle, sanoo Ikonen.
Vaurio on VR:n mukaan korjattu ja rata turvallinen ajaa.
Havaitsemisessa kesti kaksi päivää
Sekä Väyläviraston että VR:n mukaan vaurio rataan näyttää syntyneen viime viikon perjantaina. Ensimmäinen havainto ongelmasta tehtiin VR:n mukaan kaksi päivää myöhemmin sunnuntaina illalla, kun Oulusta Kajaanin kautta Helsinkiin tullut juna saapui varikolle normaaliin huoltoon ja rutiinitarkastukseen.
Tuolloin vaunutarkastaja havaitsi poikkeukselliset jäljet, minkä jälkeen varikolle alkoi saapua lisää vastaavalla tavalla pyöristään vaurioituneita junia.
– Meidän tietojemme mukaan veturi on (perjantaina) jäänyt sutimaan ja aiheuttanut vauriot, Väyläviraston Valjakka sanoo.
Valjakan mukaan kehittämisen varaa voisi olla tiedonvälityksen nopeudessa. Jos tieto sutimisesta olisi välittynyt kuljettajalta Väylävirastolle jo perjantaina, se olisi auttanut vaurioiden selvittämisessä, Valjakka sanoo.
– Toisaalta veturin kuljettaja ei varmastikaan ole radanpidon asiantuntija, joka pystyisi arvioimaan vikoja, sanoo Valjakka.
Väylävirasto kertoi tiistaina liikenne- ja viestintäministeriölle lähettämässään selvityksessä, että se sai VR:ltä tiedon henkilökaukoliikennejunien pyörävioista maanantaina sähköpostitse aamukahdeksan maissa. Oli siis koittanut jo kolmas päivä ratavaurion arvioidusta syntymisestä.
Yli 70 prosenttia VR:n junista ehti ajaa vaurioituneella rataosuudella, ja jotkut junat ajoivat saman kohdan yli useita kertoja. VR:n Ikosen mukaan osa tarkastetuista junavaunuista on hyvässä kunnossa ja osa sellaisia, joiden vauriot pystytään korjaamaan helposti tavallisen huollon yhteydessä. Osa taas vaatii perusteellisempaa korjaamista ja pyörien vaihtoa.
VR: Kuljettaja ei toiminut väärin
VR:n mukaan sen kuljettaja ei ole tehnyt tilanteessa virhettä.
– Mikään ei viittaa siihen, että kuljettaja olisi toiminut millään tavalla väärin. Olemme haastatelleet meidän kuljettajiamme, tiedämme heidän ajoprofiilinsa. Siellä on osaavaa porukkaa, eikä mitään tällaista ole ilmennyt missään, Ikonen sanoo.
Raideliikenteen turvallisuutta valvovan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin päällikkö Kaisa Sainion mukaan koko Suomen kaukojunaliikenteen katkaisu tiistaina oli ennen kaikkea varotoimi, sillä tilanteen ollessa päällä ongelman laajuudesta ei ollut vielä varmuutta.
– Turvallisuusviranomaisena meidän roolimme on katsoa sen päälle, että kaikki toimenpiteet tehdään turvallisuus mielessä pitäen eikä oteta turhia riskejä. -- Koko Suomen kattavaan pysäytykseen päädyttiin sen takia, että silloin alkuun kun noita ratkaisuja jouduttiin tekemään, ei ollut tietoa siitä, missä päin se vaurio tarkkaan ottaen oli, Sainio kertoo STT:lle.
Koska vaurion tarkka sijainti ei alkuun ollut tiedossa, ei heti pystytty selvittämään sitä, mitkä kaikki junat olivat kulkeneet vaurioituneen kohdan ylitse. Siten ei voitu olla varmoja siitä, mitä vaunuja oli turvallista käyttää, Sainio kertoo.
– Eli tässä lähdettiin siitä, että kaikki vaunut täytyy ensin tarkastaa, jotta niillä voidaan varmasti turvallisesti liikennöidä.
Sainion mukaan selvitystöiden jälkeen pohditaan sitä, miten vastaavalta valtakunnalliselta jumitilanteelta vältytään tulevaisuudessa.