Hakijoiden määrä kokkikoulutukseen on vähentynyt vuosi vuodelta.
Kokkikoulutuksen suosio on laskenut Suomessa useilla sadoilla hakijoilla muutaman vuoden aikana.
Tv-kokki, kuuden ravintolan omistaja ja kahden Michelin-tähden keittiömestari Hans Välimäki arvelee suosion hiipumisen taustalla olevan useita syitä.
–Ala ei ole kauheasti kehittynyt, ja työajat ovat mitä ovat.
Vaikutusta on myös negatiivisella julkisuudella. Tv-ohjelmissa on keskitytty esittelemään epäinhimillisiä työpaikkoja.
Pitkät työpäivät ja huonot työolosuhteet ovat nousseet puheenaiheeksi.
Kokin ammatista on Välimäen mukaan karissut glamour.
Häävi ei suomalaiskokkien palkkakaan. Välimäki pitää sitä kehnona, mutta toisaalta asiakkaiden pitäisi olla valmiita maksamaan tuotteista ja palveluista nykyistä enemmän.
Tällä hetkellä ravintolat kärsivät jo vaikeasta työvoimapulasta. Suurin tarve on kokeille, tarjoilijoille ja vuoropäälliköille.
Ratkaisuksi Välimäki esittää säännöstelyn höllentämistä.
–Se lisää työllistymistä, parantaa ennen pitkää alan keskipalkkoja ja vaikuttaa siten myös alan haluttavuuteen.
Positiivinen kierre on syntymässä myös matkailun lisääntymisestä Suomessa. Se vaikuttaa Välimäen hotelli- ja ravitsemusalan yritysten menestymiseen, jolloin ne pystyvät kehittämään toimintaansa.
Ja sekin parantaa työoloja ravintola-alalla.
Vuoden kokiksi 2017 valittu Mattias Åhman , 25, työskentelee nykyisin freelancerina eri ravintoloissa Helsingissä ja vakuuttaa, että asiat ovat muuttumassa.
Suuret ravintolat ovat ryhtyneet muuttamaan työaikoja paremmiksi, ja ilmapiiri keittiöissäkin on parantunut.
–Ei siellä huudeta kuten tv-ohjelmissa.
Hän toivookin, että ravintola-alan todellisuudesta puhuttaisiin kouluissa enemmän. Se ei ole sitä, mitä televisiossa esitetään.
Opetushallituksen tilaston mukaan ensisijaisesti ravintola-alan koulutukseen hakevia oli viime vuonna reilu 2 000. Neljä vuotta sitten heitä oli liki tuhat enemmän.
Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen alkoi 20. helmikuuta ja päättyy 13. maaliskuuta.
JAANA MATTILA
