Suomen kesässä niin niemissä, notkoissa kuin saarelmissakin sattuu ja tapahtuu. On kesäteatteria, musiikkijuhlaa ja taidenäyttelyä, lavatansseja ja kaikkea muuta mukaansa tempaavaa. Seinäjokikin pursuaa ohjelmaa; Provinssi, Tangot, Asuntomessut ja Vauhtiajot, ja tuoreimpana tulokkaana vielä Kulttuurikuu. Miten ihmiset liikkuvat ja ehtivät yleensä noin kuukauden mittaisen lomansa aikana katsoa ja kokea kaiken tämän?
Minusta tuntuu, että en ehdi mihinkään, vaikka lomani on pitkä. Kun ajelen perheeni kanssa etelän kylpylälomakohteesta ja eräiden satuhahmojen maailman laidalta kotiin Etelä-Pohjanmaalle, ihmettelen ihastellen jokakesäiseen tapaan mm. kesäteattereiden suurta määrää.
Kokemani maailmanluokan laulajattaren ja pianistin yhteiskonsertti vei jalat altani. Mikä joululahja! Itse en ollut edes huomannut heidän Suomen vierailuaan. Kuinka joku onkaan niin maaginen ja vangitseva lavalla! Kylpylän lämpimät vedet ovat löystyttäneet aivoni.
Autonratissa istuessa ja pyyhkijöiden vinhasti vettä tuulilasista vihmoessa alan fantasioida uudesta pääsystä kesätapahtuman katsomoon pieneen pitäjään, vesisateeseen palelemaan, viltti hartioilla ja mukavat eväät repussa. Niin kuin moni muukin. Yhdessä jaetut naurunremahdukset, itkut ja vau-elämykset kun eivät helposti mielestä unohdu ja niiden avulla jaksamme läpi pitkän, pimeän ja synkän talven.
Ihminen on laumaeläin. Ei ole hyvä olla kenenkään yksin. Toisen hengityksen kuunteleminen rauhoittaa lepattavaa mieltä. Ja juuri tässä on varmaankin salaisuus siihen, miksi tapahtumat vetävät ihmisiä puoleensa, yhdessä koetut elämykset. Oli vieressä tuttu tai tuntematon, kokemus on aina yhteinen. Täpötäysi katsomo ja uskomaton tunnelma.
Mieleenpainuvimman kesäteatteriesityksen olen nähnyt Elämäjärvellä. Nauratti niin että...tiedätte kyllä mitä. Vilkas ja vireä kyläyhdistys jaksaa puuhata muuten kuolevalla maaseudulla uskomattoman hienoja tempauksia, kuten nyt esimerkiksi juhannuksena koko perheen kokkotapahtuman, jossa haitarimusiikki soi, makkarat tirisivät ja muurinpohjalla paistui lettu.
Kesäteatteriesitykset Elämäjärvellä ovat loppuunmyytyjä vuodesta toiseen. Mukana on naapurin miinat ja maunot ja ”Lempikin” on taas niin hyvä ja hauska omissa rooleissaan! Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja onnistua ja mikä sen parempi paikka kuin kesäteatterin lava.
Hauskat hahmot kuuluvat kesäteatteriin. Onnekseni sain lomallani sellaisenkin kokea, masentuneen lääkärin komiikka puri. Olimme puolisoni kanssa puoli tuntia esityksestä myöhässä, koska minä kartturina nukuin takapenkillä lasten kanssa ja unohdin kertoa, että Huittisista pitää kääntyä Euran suuntaan.
Tuloksena olisi voinut olla mojova perheriita, jota voitaisiin selvitellä vieläkin, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Kuin tontun taikaiskusta uskomattoman kauniit maalaismaisemat saivatkin meidät molemmat hyvälle tuulelle ja paha mieli katosi, kun ajelimme kärrypolkua pitkin kohti auringonlaskua.
Liisu Aurasmaa
Kirjoittaja on Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijä.