Ylioppilaskokeet käyvät läpi kolmesta viiteentoista tarkistuskierrosta kielentarkistukset ja käännökset mukaan lukien ennen kuin ne päätyvät abiturienttien eteen, kertoo Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.
Koetehtävät laaditaan niin, että jokaista oppiainetta varten on oma jaoksensa, jossa on kyseisen alan asiantuntijoita. Kokeita laativassa jaoksessa on oppiaineesta riippuen kolmesta kymmeneen henkilöä.
– Jaos tekee kokeet, ja sen jälkeen ne hyväksytään vielä valiokunnassa, jossa on jaoksen ulkopuolisia asiantuntijoita, Tähkä kertoo.
Tehtävien laatimisvaiheessa tehtäväaihiot ja niistä muokkautuvat tehtävät käyvät useita kierroksia jaoksessa läpi. Tehtäviin tehdään muutoksia sitä mukaa kun käydään läpi mahdollisia ratkaisuja ja hyvän vastauksen piirteitä.
Virheet eivät harvinaisia
Lukuisista tarkistuskierroksista huolimatta virheet ylioppilaskokeissa eivät ole aivan harvinaisia.
Tähkä kertoo, että jokaista tutkintokertaa kohden on yhteensä noin tuhat kysymystä ja tähän kokonaisuuteen päätyy aina virheitä.
– Jokaisella tutkintokerralla on joitain virheitä, epätarkkuuksia tai sellainen mahdollisuus, että tehtävään on useita ratkaisuja. Kokeiden laatiminen ja tarkistaminen on inhimillistä työtä. Jokaisella tarkistuskierroksella on mahdollista vähentää virheitä, mutta valitettavasti myös tuottaa uusia, kun tehtävänantoihin tehdään muutoksia.
Ylioppilaskokeiden tehtäviä testataan sisäisesti jaoksessa, mutta ulkopuolisia testaajia niihin ei voi käyttää.
– Täytyy muistaa, että ylioppilaskokeen tehtäviä ei voi esitestata esimerkiksi lukioikäisillä koesalaisuuden vuoksi. Emme siis pysty hyödyntämään autenttista vastaajajoukkoa, joka ehkä ajattelisi tehtäviä eri tavalla kuin asiantuntijat.
Laatijoiden virheet huomioidaan arvostelussa
Abiturienttien keskuudessa on herättänyt harmitusta se, että keskiviikkona järjestetyn pitkän matematiikan ylioppilaskokeen tehtävän viisi tehtävänannosta paljastui virhe. Ylioppilastutkintolautakunta pahoitteli virhettään torstaina ja korjasi hyvän vastauksen piirteitään. Niihin päivitettiin tieto, että tehtävässä voidaan päätyä erilaisiin ratkaisuihin ja päätelmiin.
Helsingin Sanomat kysyi kokeeseen osallistuneilta, miten he toimivat ratkoessaan ongelmalliseksi osoittautunutta tehtävää. Osa ei ollut huomannut virhettä tai se ei ollut vaivannut heitä. Osalla taas tuhlaantui tehtävään runsaasti arvokasta koeaikaa, kun he saivat tehtävää tarkistaessaan useita ratkaisuvaihtoehtoja. Osa alkoi jopa epäillä matemaattisia taitojaan.
Ylioppilastutkintolautakunnan Tähkä kertoo, että lautakunnan verkkosivuillaan julkaisemissa korjatuissa hyvän vastauksen piirteissä on kerrottu ne yleisperiaatteet, joiden mukaan erilaisista vastauksista saa tässä tapauksessa pisteitä.
– Tehtävää voi lähestyä eri yhtälöitten kautta ja päätyä vähän eri ratkaisuihin ja vastauksiin. Matemaattisesta osaamisesta sekä oikeista perusteluista ja johtopäätöksistä saa pisteitä.
Tähkän mukaan ongelmallisiksi osoittautuneet tehtävät vaikuttavat arvosanojen pisterajoihin.
– Kokelaitten tilanteet joka tapauksessa vaihtelevat. Jokainen kokelas joutuu miettimään koetta tehdessään strategiaa, miten vastata tehtäviin ja missä vaiheessa siirtyy tehtävästä toiseen. Jos kokelaat ovat valinneet vastattavaksi muita haastavia tehtäviä, tämä vaikuttaa pisterajoihin.