Teknologiayhtiö Uroksen perustajat kiistävät salanneensa tietoja hakiessaan yritykselle miljoonien eurojen kehityslainoja. Jyrki Hallikainen ja Tommi Uhari sanovat, että Tekes tiesi järjestelystä, jossa Uroksen patentit olivat sen luxemburgilaisen tytäryhtiön omistuksessa.
Jutussa on kyse yhteensä yli kuuden miljoonan euron arvoisista tuotekehityslainoista ja avustuksesta, jotka sittemmin konkurssiin ajautunut Uros sai 2010-luvulla silloiselta Tekesiltä eli nykyiseltä Business Finlandilta (BF). Syyttäjän mukaan Hallikainen ja Uhari salasivat Tekesiltä tietoja sekä antoivat sille vääriä tietoja rahat saadakseen.
Syyttäjä vaatii heille ehdotonta vankeutta törkeästä avustuspetoksesta. Oikeudenkäynti Oulun käräjäoikeudessa alkoi tiistaina.
"Tutkintapyyntö kielteisen julkisuuden takia"
Jutun keskiössä on BF:n väite, että syytetyt salasivat siltä sopimukset, joilla kaikki rahoitetuissa projekteissa syntyvät immateriaalioikeudet myytiin Uroksen luxemburgilaiselle tytäryhtiölle.
Epäillyn rikoksen tekoaikaan vuosina 2011–2015 Uhari oli yhtiön toimitusjohtaja ja Hallikainen hallituksen puheenjohtaja. Uhari jätti Uroksen vuonna 2018.
Kirjallisessa vastauksessaan syytteeseen Hallikainen sanoo Tekesin tienneen, että Uroksen teknologiaa tullaan lisensoimaan kansainvälisesti. Hallikaisen mukaan tämä ilmeni Tekesille esitetyistä liiketoimintasuunnitelmista. Hän sanoo kertoneensa myös rahoitusneuvotteluissa 2011, että immateriaalioikeudet omistaa luxemburgilainen tytäryhtiö.
Sekä Hallikainen että Uhari ovat sitä mieltä, että konsernin sisällä tehty immateriaalioikeuksien luovutus ei rikkonut Tekesin rahoitusehtoja.
– (Immateriaalioikeudet) tai niiden omistus ei tullut syytteen tekoaikana esille missään vaiheessa niissä neuvotteluissa taikka siinä kirjeenvaihdossa BF:n kanssa, missä Hallikainen on ollut osallisena. BF:n puolesta korostettiin aina, että merkitystä on sillä, miten Nokiasta irtisanotut insinöörit työllistyisivät Oulussa, Hallikaisen vastauksessa kirjoitetaan.
Myöskään Uharin mukaan Tekes ei kysynyt Urokselta kertaakaan vuosien aikana mitään lisätietoja patenteista tai niiden lisensioinnista.
– BF:n toiminta on ollut rikostutkinnassa tarkoitushakuista ja jopa harhaanjohtavaa, kun se ei ole esimerkiksi käsitellyt tutkintapyynnössään lainkaan asian kannalta täysin keskeistä Tekesin rahoitusehtojen kohtaa liittyen patenttien luovuttamiseen -- On ilmeistä, että BF on päätynyt tutkintapyynnön tekemiseen vain, koska Uros on saanut negatiivista julkisuutta, jolloin BF:nkin omaa toimintaa voitaisiin arvioida kriittisesti, Uhari kirjoittaa.
"Tavoitteista jääminen ei rikos"
Syyttäjän mukaan syytetyt olivat myös antaneet Tekesille "ilmeisen harhaanjohtavan" kuvan Uroksen projekteihin liittyneistä tulo-odotuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Syyttäjän mukaan Tekes-hakemuksissa Uroksen tulo-odotukseksi vuonna 2015 oli kerrottu 300 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 jo 500 miljoonaa euroa. Hakemuksissa kerrottiin myös, että vuonna 2016 Uros työllistäisi 400 ihmistä.
Todellisuudessa Uroksen liiketoiminta muodostui olennaisilta osin tytäryhtiöihin kohdistuvasta laskutuksesta ja oli hinnoiteltu niin, että Uroksen liikevaihdoksi vuosina 2012–2016 muodostui enimmillään vajaat 3,3 miljoonaa euroa ja työntekijöitä vuonna 2016 oli 27, syyttäjä kirjoittaa.
Hallikaisen mukaan Uroksen tulo-odotukset tai työllistämisvaikutukset olivat ennuste, joka perustui siihen kokemukseen ja osaamiseen, mitä hänelle oli siihen mennessä kertynyt.
– Lisäksi liiketoiminnan kasvua on omalta osaltaan hidastanut se, että BF myönsi Uros Oy:lle merkittävästi pienemmän rahoituksen kuin mitä Uros Oy haki, vastauksessa kirjoitetaan.
Uhari nostaa esiin, ettei ole mitenkään poikkeuksellista, että Tekesiltä rahoitusta saanut yritys ei saavuta taloudellisia tavoitteitaan.
– Se, että yritys ei lopulta saavuta niitä tuloksia, joita on tavoitellut, ei tietenkään voi olla rikos, hänen vastauksessaan kirjoitetaan.
Molemmat syytetyt katsovat myös, että syyteoikeus törkeästä avustusrikoksesta on jo vanhentunut.
BF vaatii rahoja takaisin
Business Finland määräsi lainat ja avustukset välittömästi takaisinmaksettavaksi vuoden 2020 lopulla. Tänään julki tulleen esitutkinnan mukaan Uros ei ole lyhentänyt lainoja tai maksanut takaisin sille myönnettyä avustusta.
STT kertoi syksyllä 2021, että Uroksen kertomien mahtavien voittojen takana ei todennäköisesti ollut vastaavaa todellista liiketoimintaa. STT uutisoi tuolloin myös, että Uros oli lähes kymmenen vuoden aikana maksanut BF-lainoistaan vain osan koroista.
BF vaatii nyt rahoja Hallikaiselta ja Uharilta käräjillä. Molemmat ovat kiistäneet BF:n vahingonkorvausvaatimuksen.
Hallikaisen mukaan kaikki saatu rahoitus kului Uroksen liiketoimintaan.
– Hallikainen ei ole syytteen tekoaikana nostanut palkkaa tai osinkoa Uros-konsernista, mutta on rahoittanut sitä vuoden 2021 loppuun mennessä yli 30 miljoonalla eurolla. Hallikaisella ei ole tällä hetkellä tuloja lainkaan, hänen vastauksessaan sanotaan.
Myös Uhari on kertonut esitutkinnassa, ettei koskaan saanut mitään rahallista korvausta Uroksesta tai mistään muusta konsernin alaisesta yhtiöstä.
Uharin mukaan työ- ja elinkeinoministeriön johtavat virkamiehet kehottivat aikanaan häntä ja Hallikaista hakemaan liiketoiminnalle rahoitusta Tekesistä.
– Heillä ei ole siten alun perin ollut edes aikomusta hakea rahoitusta Tekesiltä. Uharilla ei ole ollut mitään motiivia antaa virheellistä tietoa missään vaiheessa rahoitusta, eikä Tekesin rahoitus ole muutoinkaan ollut mikään päämäärä Uroksen toiminnassa.
Oikeudenkäynti Oulun käräjäoikeudessa alkoi tänään valmisteluistunnolla, johon syytettyjen ei ollut pakko osallistua. Pääkäsittelyn on määrä alkaa huhtikuussa. Törkeästä avustuspetoksesta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.
Konkurssiin vuonna 2022
Uros asetettiin konkurssiin alkuvuodesta 2022. Konkurssiratkaisussaan käräjäoikeus katsoi, että yhtiö oli konkurssilaissa tarkoitetulla tavalla muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön. Oikeuden mukaan Uroksella oli tuolloin velkoja ainakin lähes 13,5 miljoonaa euroa ja kassavaroja vain noin 14 000 euroa.
Uroksen konkurssipesän mukaan luxemburgilaisia tytäryhtiöitä käytettiin sittemmin Uroksen omaisuuden siirtämiseksi pois velkojien ulottuvilta.
Uros myi tytäryhtiöt joulukuussa 2020 konsernin emoyhtiölle Uros Ag:lle yhteensä noin 25 000 euron kauppahintaan. Konkurssipesän mukaan kaupat olivat merkittävän alihintaisia, sillä tytäryhtiöillä oli kauppojen toteuttamisen aikaan taseessaan varoja yhteensä yli 320 miljoonaa euroa.
Kauppahintoja ei myöskään koskaan maksettu, vaan ne kirjattiin Uroksen kirjanpitoon saataviksi myydyiltä tytäryhtiöiltä.
Oulun käräjäoikeus määräsi viime vuoden lokakuussa yrityskaupat peruttavaksi. Käräjäoikeus ratkaisi asian yksipuolisella tuomiolla, sillä asiassa Uros Ag:n edustajaksi katsottu Hallikainen ei vastannut konkurssipesän kanteeseen määräajassa.