Lappajärvi on järviseutulainen erikoisuus. Ainakin mitä tulee vieraskielisten määrään kunnassa. Tätä erikoisuutta ei voi pistää turvapaikanhakijoiden piikkiin. Ainakin jo vuonna 2012 Lappajärvellä oli koko maakunnan eniten vieraskielisiä suhteessa väkilukuun. Silloin heitä oli 2,8 prosenttia kunnan asukkaista.
Tahti on jatkunut. Viime vuoden lopussa vieraskielisiä oli Lappajärvellä edelleen maakunnan eniten eli 3,4 prosenttia kunnan väestä. Eikä tuohonkaan lukuun oltu laskettu Kivitipun 222 turvapaikanhakijaa. Jos laskettaisiin, nousisi Lappajärven vieraskielisten määrä lähelle 11 prosenttia.
Vertailun vuoksi todettakoon, että esimerkiksi Vimpelissä vieraskielisten määrä oli vuonna 2012 0,7 prosenttia. Merkittäviä muutoksia ylöspäin ei ole sen jälkeen varmastikaan tapahtunut. Kivitippu kansoitettiin turvapaikanhakijoilla lokakuun puolivälissä. Takana on siis reilut 14 viikkoa uutta aikaa. Yllättävän vähällä hämmingillä on selvitty siihen nähden, mikä kohu ennen muutosta oli.
Hyvä, tietenkin.
Kohusta on siirrytty kohti kotouttamispuhetta. Valtuusto on päättänyt, että kunta on valmis kotouttamaan Lappajärven Kivitipussa asuneita turvapaikanhakijoita.
Kunnan vuosittainen pakolaiskiintiö on samanaikaisesti enintään 30 henkilöä.
Kotouttamistoimia tehdään tavalla tai toisella koko ajan. Esimerkiksi seurakuntalaiset ovat kuljettaneet turvapaikanhakijoita kirkkoon ja nyt on aikomus synnyttää ystäväperhetoimintaa. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kutsua syömään tavalliseen suomalaiseen kotiin. Kotouttamistoimista yksi keskeisimmistä on eittämättä koulu. Peruskouluikäiset ovat päässeet osaksi suomalaista koululaitosta joulukuun alusta lähtien.
Kyselin sivistystoimenjohtaja Tarja Purolta kuulumisia. Hän sanoi puuta koputtaen, että yllättävän hyvin on mennyt. Jos jotain säätöä on ollut, se on ollut "mamulasten" keskuudessa eikä heidän ja kantasuomalaisten välillä. Tyypillisesti on väännetty säännöistä.
Purolla on seuraava suunnitelma valmiina. Hän aikoo saada väliinputoajaikäluokan koulunpenkille.
Kivitipussa on nimittäin kymmenkunta 17–18-vuotiasta, jotka eivät nyt saa koulua käydä. Koska valmistava opetus ei määrittele yläikärajaa, pyrkii Puro saamaan nämäkin nuoret koulunpenkille jo ensi kuussa.
Vaikka nyt eletään jonkinlaista keskustelun tasaantumisen aikaa, tuskinpa tästä pysyvä olotila tulee. Hyvin monien asenteet turvapaikanhakijoita kohtaan ovat edelleen jyrkän kielteisiä. Tätä on turha kieltää. Jokainen kurja esimerkki nostetaan mielellään tikun nokkaan.
Paljon on Lappajärven kylänraitin väki vuodessa muuttunut. Vilkasta ja monikansallista on jalankulkuliikenne Kivitipun ja kylän kauppojen välillä.
Totuttelua on molemmin puolin. Puro kertoi, että jos suomalaisille koululaisille on ollut kulttuurishokki tulijoiden kovaäänisyys, on ainakin mamupojille ollut shokki suomalaisten tyttöjen asenteet.
Mielipiteet nimittäin sanotaan ja päälle puetaan sitä, mikä kulloinkin hyvältä tuntuu. Hieman koulussa on kuulemma yritetty tyttöjen pukeutumista suitsia, mutta mikäs suomalaisnaisen pään kääntäisi. Maassa maan tavalla, sitä kai Lappajärvelläkin eniten toivotaan.
JOHANNA KATAJA
johanna.kataja@i-mediat.fi