Muutama viikko on kulunut eduskunnan kesätauolle jäämisestä. Ennen viimeisiä äänestyksiä hallituksen luottamuksesta eduskunta pääsi keskustelemaan hallitusohjelman sisällöstä usean päivän ajan. Puheenvuoroja niin hallituksen ja sen ohjelman puolesta kuin sitä vastaan käytettiin useita satoja.
Hallitusohjelman sisältö herätti oppositiopuolueista kritiikkiä, syystäkin.
Vaikka ohjelmasta löytyi joitakin hyviä kirjauksia, joita on helppo kannattaa, hallitusohjelma on kuitenkin kokonaisuutena epäoikeudenmukainen. Osa uuden hallituksen ministereistä ehtikin jo irtaantua osasta oman hallitusohjelmansa kirjauksia.
Pienituloisilta leikkaamisen pakkoa hallitus yrittää selittää edellisen hallituksen velkaantumisella. Viimeiset neljä vuotta olivat kuitenkin kriisien sävyttämiä, ja siitä huolimatta Suomen talous selvisi niistä kansainvälisesti vertaillen hyvin. Velanotto sai myös oppositiosta hyväksyntää, joten koko syyn vierittäminen edellisen hallituksen niskoille on tekopyhää.
Selvää on, että taloutta pitää tasapainottaa, mutta hallitus on itse valinnut tiensä siihen, millä tavalla se tulee sopeutuksia tekemään.
Samaan aikaan, kun hallitus jakelee suurelta osin hyvätuloisimpien tilipussissa näkyviä veronkevennyksiä, joutuvat pienituloiset vetämään kukkaronnyörejään entistä tiukemmalle.
On ollut lohdutonta kuulla hallituksen toistelevan mantraa, jonka mukaan hallitus pitää kaikista, myös kaikkein heikommassa asemassa olevista, huolta tai sosiaaliturvaleikkauksissa on kyse työhön kannustamisesta.
Kuitenkin muun muassa viimesijaiseen tukimuotoon, toimeentulotukeen, ollaan lisäämässä omavastuuosuus ja työttömyysturvasta ollaan poistamassa lapsikorotukset.
Nämä ovat vain yksiä esimerkkejä sosiaaliturvaan suunnitteilla olevista leikkauksista. Leikkausten suuren määrän takia voi olla, että yksittäisen ihmisen tulot voivat pienentyä eri suunnista.
Herääkin kysymys, onko hallitus ollenkaan selvittänyt sitä, miten leikkaukset voivat kasautua. Helsinkiläiselle yksinhuoltajaperheelle voisi tulla jopa 600 euron miinus kuukaudessa.
Toinen huolestuttava kokonaisuus hallitusohjelmassa ovat työelämää koskevat heikennykset, jotka tulevat vaikuttamaan palkansaajiin.
Hallitus aikoo ensin kaventaa työntekijöiden mahdollisuuksia vastustaa hallituksen muita suunnitelmia kiristämällä työtaisteluja koskevaa lainsäädäntöä. Sen jälkeen irtisanomista aiotaan helpottaa, alle vuoden määräaikaisten sopimusten ketjuttamisen mahdollisuuksia lisätä ja ottaa käyttöön sairaussakko.
Tämä tie ei todellakaan ole luottamuksen ja reilun, yhdessä sopimisen tie, joka on tuonut Suomen sellaiseksi hyvinvointivaltioksi kuin tällä hetkellä olemme. Työelämän heikennykset yhdessä sosiaaliturvaleikkausten kanssa kertovat karua kieltä hallituksen arvomaailmasta.
Sosialidemokraatit tulevat toimimaan rakentavana vastavoimana oppositiossa, sillä hallitus vaikuttaa olevan suuntansa valinnut.
Kim Berg
SDP:n kansanedustaja Vaasasta