Liian usein lehtien palstoilla näkyvät otsikot älylaitteiden ja sosiaalisen median vaaroista: pelkoa lietsotaan someriippuvuudesta ja ruutuajan ongelmista. Olisiko jo aika muuttaa näkökulmaa? Sen sijaan, että demonisoidaan teknologiaa, tulisi keskittyä siihen, kuinka digikulttuuri voi toimia voimavarana perheille ja nuorille. Tämä on ollut päämääränä jo vuosikymmenten ajan, ja vihdoin olisi aika siirtyä sen toteuttamiseen myös julkisessa keskustelussa. Jatkuvan some-pelottelun sijaan tarvitsemme empaattista keskustelua perheiden digiarjen tueksi, joka tunnistaa arjen moninaisuuden: tarpeen pitää yhteyttä, digitalisoituvat palvelut ja tasapainoilun työn ja perhe-elämän välillä. Usein tämä kaikki tapahtuu juuri älylaitteiden avulla.
Avoimessa keskustelussa olisi hedelmällistä tarjota keinoja, miten digiympäristön fiksu ja luova hyödyntäminen voi vahvistaa perheen yhteistä aikaa ja tukea arjen sujuvuutta. Silloin vanhempien ja nuorten välille ei syntyisi tarpeetonta syyllisyyttä tai ristiriitoja. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä pelihetkiä, joissa vanhemmat ja lapset pelaavat yhdessä, kilpailevat tai ratkovat pulmia tiiminä. Toisaalta älylaitteet voivat olla arvokkaita oppimisen välineitä, jotka tukevat kotona kouluopetusta ja herättävät kiinnostusta uusiin aiheisiin, joista koko perhe voi oppia yhdessä. Kannustava ja avoin suhtautuminen edistää vastuullista mediakäyttäytymistä, jossa korostuvat medialukutaito ja kriittinen ajattelu.
Tasapainoinen digikulttuuri on avainasemassa myös yhteiskunnallisella tasolla, kun siirrytään digitalisaatiosta tekoälyä hyödyntävään ympäristöön. Positiivinen ilmapiiri toimii alustana innovaatioille ja uusille palveluille, ja se voi myös avata houkuttelevia uramahdollisuuksia. Tässä kontekstissa syntyy uusia työpaikkoja, ja yrittäjyyden on mahdollista saada aivan uusia tuulia alleen. Koska digitalisaatio on yksi keskeisimmistä talouskasvun ajureista, sen täysi potentiaali saavutetaan vain, kun suhtaudumme teknologian kehitykseen rakentavasti ja positiivisesti.
Erityisesti nuorten digikulttuuria ei voida nähdä irrallisena muusta yhteiskunnasta, sillä se on olennainen ja vaikuttava osa tulevaisuuden muotoutumista. Nuorten maailmankuva, arvot ja tavat muotoutuvat ensisijaisesti perheen vaikutuksesta ja lopulta määrittävät pitkälti sen, millaiseksi yhteiskunta ja sen rakenteet kehittyvät.
Positiivinen keskustelu on avain muutokseen: sen avulla voimme rakentaa digikulttuurin, joka ei keskity uhkakuviin, vaan näkee teknologian mahdollisuudet yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Näin älylaitteista tulee hyödyllinen osa elämää, eivätkä ne ole pelkästään häiriötekijöitä. Vain positiivisessa ilmapiirissä voi syntyä positiivisia asioita.
Marlena Tuomela (kesk.)
digisukupolven puolestapuhuja
Lapua