Viime viikkojen aikana Suomessa on julkistettu merkittäviä miljardiluokan investointihankkeita. Investoinnit kertovat teollisuudessa käynnissä olevasta taitekohdasta, joka perustuu puhtaaseen energiaan.
Suomessa on tehty vakaata, puhtaisiin teknologioihin ja energiaan panostavaa politiikkaa jo pit-kään. Suurimmat hankkeet linkittyvätkin juuri tähän kehitykseen.
Poliittiset valinnat ja painopisteet näyttävät tällä hetkellä olleen viisaita. Puhdasta ja edullista energiaa tuottavat maat ovat investointimarkkinoiden mielenkiinnon kohteina.
Pohjalaismaakunnilla on nyt mahdollisuus asemoitua yhdessä kansainvälisesti kiinnostavaksi alueeksi.
Vaikka investoinnit näkyvät energiasektorilla, muutos on käynnissä kaikilla keskeisillä aloilla, kuten bio- ja kiertotaloudessa, liikenteessä sekä valmistavassa teollisuudessa. Suomalaiselle osaamiselle ja tuotteille on kysyntää ulkomailla.
Pohjalaismaakuntia vertailtaessa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat Etelä-Pohjanmaata edellä niin vihreään siirtymään suunniteltujen investointien kuin ulkomaankaupan viennin suhteen. Näin kertovat esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton viimeisimmät tiedot, jotka käsittelivät vihreän siirtymän investointeja ja investointiaikomuksia maakunnittain.
Sekä Pohjanmaan että Keski-Pohjanmaan maakuntiin investointeja olisi tulossa yli 70 000 euroa kutakin maakunnan asukasta kohden. Vastaava luku Etelä-Pohjanmaan osalta on noin 1 300 euroa.
Investointien määrä tulee kasvamaan vuosikymmenen loppuun mennessä, ja ne tulevat hyödyttä-mään alueiden elinkeinojen kehitystä monilta osin.
Etelä-Pohjanmaa on saatava mukaan tähän kehitykseen, jotta pohjalaismaakuntien koko aluepotentiaali voidaan hyödyntää. Näin alue pysyy mielenkiintoisena jatkossakin.
Ennätyksellisen suuret investoinnit työpaikkoineen ovat ehdottoman myönteinen kehitys. Ne ovat tärkeitä pohjalaismaakuntien elinkeinojen kehittymisen sekä yritysten vakaamman toimintaympäristön näkökulmasta.
Tarvitsemme kaikkia alueellisia toimijoita, jotta elinkeinoelämän uudistuminen ja alueiden kestävä kasvu voidaan turvata.
Seinäjoki on esimerkiksi valittu neljä kertaa peräkkäin suurten kaupunkien parhaaksi kunnaksi yrittää, mikä kertoo yrittäjämyönteisestä ilmapiiristä. Yrittäjämyönteisyys antaa hyvän pohjan alueen kehittämiseen, mutta ei yksinään riitä kasvuun.
Olisi tärkeää pohtia, miksi Pohjanmaan (22 226 e/as.), Keski-Pohjanmaan (42 180 e/as.) ja Etelä-Pohjanmaan (4 414 e/as.) vientiluvut ovat niin erisuuruiset. Etelä-Pohjanmaalla tehdään paljon alihankintaa Vaasan suuntaan, mutta onko tämä liian helppo selitys vähäisille vientiluvuille.
SJK on sarjassa toisena, ja menossa kohti Euroopan kenttiä. Samoille kansainvälisille kentille tulisi yhä useamman alueemme yrityksen pyrkiä.
Mika Lintilä
Keskustan kansanedustaja Toholammilta