Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen pelaajat kapteeni Mikael Granlundin johdolla ovat toistelleet Prahassa ja Ostravassa pelattavissa MM-kilpailuissa kyllästymiseen asti, että kaikki vastustajat ovat kovia eikä helppoja pelejä ole.
Kommentit ovat kohteliaita kiekkokliseitä, mutta niissä piilee totuuttakin. Huippumaiden tai huippua haastavien maiden joukko on leventynyt tällä vuosituhannella.
MM-kilpailujen 2000-luvun mitalistien luettelo on vielä lyhyt: Kanada, Ruotsi, Slovakia, Suomi, Tshekki, Venäjä ja Yhdysvallat.
Vuonna 1953 edellisen kerran mitaleille yltänyt Sveitsi saavutti 2010-luvulla kaksi hopeaa, levensi kärkijoukkoa ja aloitti nousun MM-kiekon suosikkien joukkoon.
Slovakia ja Tshekki hyytyivät vuosikymmenen edetessä, mutta Tshekki palasi mitalikantaan 2022. Kestomenestyjistä Ruotsin edellinen mitali on peräti kuuden vuoden takaa ja Venäjä on suljettu MM-kilpailuista, joten 2020-luvulla on ollut tilaa muille: Saksa saavutti viime vuonna hopeaa ja Latvia pronssia.
Saksa väläytti jo olympiahopealla 2018, mutta senkin edellinen MM-mitali oli vuodelta 1953. Latvialle mitali oli ensimmäinen.
– Lätkä kasvaa ylipäänsä. Kun katsoo Euroopan sarjoja, esimerkiksi Sveitsissä pelaa todella paljon hyviä pelaajia. Liigojen tasot paranevat. Se on hyvä jääkiekkoilulle, että tulee enemmän maita, joilla on mahdollisuuksia menestyä MM-kilpailuissa, Granlund pohdiskeli Prahassa.
Sveitsi hyötyi Venäjän tilanteesta
Haastatteluhetkellä edessä oli ennakoitua tärkeämmäksi noussut alkusarjaottelu Tanskaa vastaan. Leijonat hävisi jo Itävallalle, joten pikkumaat ovat näpäyttäneet sopivasti ja ahdistaneet kestomenestyjän nurkkaan.
Tiistaina vastassa on Sveitsi, joka pelaa nykyisin pudotuspelipaikan sijaan lohkovoitosta.
Sveitsin liiga on erinomainen työllistäjä ulkomaisille huippupelaajille, mutta puolustaja Mikko Lehtosen mukaan se palvelee paikallisiakin.
– Liiga on ottanut steppejä kilpailullisuudellaan. Se on vienyt sveitsiläistä kiekkoa eteenpäin. Taso nousee hyvien pelaajien myötä. Sveitsiläistenkin kilpailu paranee. Kilpailu kehittää aina, oli asia mikä tahansa.
Lehtonen on loistava esimerkki Euroopan sarjojen huippuammattilaisesta, jolle NHL-kaukalot olivat liian ahtaat, mutta Euroopassa kysyntää on ollut Ruotsia ja Venäjää myöten.
KHL-markkinoiden hyydyttyä etenkin Sveitsin ja Ruotsin liigoilla on ollut iskun paikka pelaajamarkkinoilla.
Venäjän sulkeminen kansainvälisestä toiminnasta on vaikuttanut myös Sveitsin maajoukkueeseen. Sveitsi nousi EHT-kiertueelle Ruotsin, Suomen ja Tshekin seuraksi, joten aiempaa laadukkaampia maaotteluita on tarjolla pitkin kautta.
Lehtonen voitti toisen Sveitsin-kautensa päätteeksi maan mestaruuden.
– Arkeen on panostettu. Zürichissä on todella ammattimaista touhua.
Vierastyöläiset ovat suuressa roolissa menestysjoukkueissa, mutta perusrunko on sveitsiläinen. Siihen vaaditaan hyvää juniorityötä.
– Zürichissä tuntuu olevan hyvä juniorikehitys. Toinen miesten joukkue GCK Lions on Sveitsin kakkossarjassa. Sinne menee nuoria, ja sitten he tulevat meille Zürich Lionsiin, jos on tarvittu äijiä. Ainakin meillä on panostettu nuoriin pelaajiin.
Granlund tuntee Sveitsin NHL-kerman
Sveitsin MM-joukkueen runko pelaa kotimaansa pääsarjassa, mutta tänäkin keväänä sitä on kuorrutettu useilla NHL-pelaajilla.
Sveitsiläiskermaan lukeutuvat esimerkiksi Roman Josi (Nashville), Nino Niederreiter (Winnipeg), Kevin Fiala (Los Angeles) ja seitsemän vuoden takainen ykkösvaraus Nico Hischier (New Jersey).
Granlundilla on ollut NHL:ssä useita sveitsiläisiä joukkuetovereita kuten Josi ja Niederreiter, mutta hänen mukaan eurooppalaiset eivät keskenään juuri juttele kotimantereen kiekkoilun voimasuhteista.
– Isossa kuvassa kun katsoo, on hienoa jääkiekon kannalta, että laji kasvaa myös muissa maissa. Kun katsoo NHL:ää, kuinka paljon siellä sveitsiläisiä ihan kärkipelaajia. Kärkipelaajia on myös Saksasta. Se on enemmän kuin hyvä.