Joka toinen vuosi Suomen Yrittäjät selvittää jäseniensä käsitykset oman kuntansa elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittinen mittaristokysely oli nyt järjestyksessään seitsemäs, joten tietoa elinkeinoilmaston kehittymisestä on kerääntynyt jo runsaasti. Vastaajamäärät ovat vahvassa nousussa, mikä on varsin vahva signaali kyselyn tarpeellisuudesta.
Yrittäjät arvioivat oman kuntansa harjoittamaa elinkeinopolitiikkaa ja käytettävissä olevia resursseja. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, viestintä, tiedottaminen sekä koulutus ja osaaminen saavat arvosanan. Kuntien tarjoamat kuntapalvelut ja infrastruktuuri sekä kunnan harjoittama hankintapolitiikka ovat myös arvioinnin kohteena. Mikäli elinkeinopalvelut tuotetaan seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toimesta arvioivat yrittäjät myös tämän toiminnan laadun ja saatavuuden.
Kuntien ja niissä toimivien yritysten välillä tulee olla luottamus. Kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sekä yrittäjien välinen toiminta tulee olla avointa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista sekä toinen toistaan arvostavaa. Tiedonkulun katkokset ja väärinymmärrykset voivat olla hyvinkin kohtalokkaita niin kunnan kuin yritystenkin tulevaisuuden kannalta. Yrittäjien usko tulevaisuuteen on suoraan verrannollinen kunnan tai alueen elinvoiman suuruuden kanssa. Ei siis ole ollenkaan samantekevää kunnan tai alueen mainekuvan kannalta, miten yrittäjät arvioivat ja kokevat harjoitetun elinkeinopolitiikan.
Alueemme pärjäsi varsin hyvin valtakunnallisessa vertailussa. Kokonaisarvosanan osalta sijoituimme maakunnista neljänneksi. Alueemme kunnista parhaan arvosanan sai Ilmajoki sijoittuen omassa kokoluokassaan valtakunnallisella listalla kolmanneksi. Alavus sai alueemme toiseksi parhaan arvosanan ollen samalla valtakunnallisella listalla neljäs. Maakuntakeskus Seinäjoki oli omassa kokoluokassaan valtakunnassa ykkönen. Onnittelut näille paikkakunnille!
Aiempaan mittaristokyselyyn verrattaessa oli tapahtunut kokonaisuutena muutosta hieman huonompaa suuntaan. Huolta aiheuttaa kuntien harjoittama hankintapolitiikka ja päätösten yritysvaikutusten arvioinnin puutteellisuus. Pienhankintaohjeiden laatiminen ja sähköisen hankintajärjestelmän käyttöönotto olisivat alueemme yrittäjien kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Pienhankintojen merkitys alueemme kuntien elinvoiman osalta on yllättävänkin suuri eikä niitä ole syytä aliarvioida. Harmittavan usein kuulee kunnista, jotka eivät katso vaivan arvoiseksi kehittää pienhankintojen hankintajärjestelmiä tai kokevat ne liian kalliiksi mahdollisesti saatavaan hyötyyn nähden. Paikallisen ja alueellisen yrittäjän palvelujen ja tuotteiden arvostaminen tulisi olla kuntien hankintastrategian tavoitteista numero yksi.
Yrittäjillä ja kunnilla on vahva kohtalonyhteys. Nyt on aika käydä kunnissa keskustelua elinkeinopolitiikan laadusta ja tavoitteista. Yhdessä asioita avoimesti ja kriittisesti arvioiden luodaan pohja menestykselle.
Anne Niemi
Kirjoittaja on Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja.