Pientalon käyttökustannuksista merkittävin menoerä on lämmitysenergia. Valtiovalta pyrkii energiakulutuksen vähentämiseen ja ohjaa siihen omakotitalouksiakin keinoilla, joista on syntynyt vilkasta keskustelua.
Asukkailla on kuitenkin myös omaehtoisia keinoja alentaa käyttökustannuksiaan valitsemalla taloonsa sopiva lämmitysjärjestelmä. Ja nyt ei puhuta vain uudesta omakotitalosta, sillä vanhaankin kannattaa ison remontin yhteydessä tutkia uutta järjestelmää.
Huolellisella valinnalla voidaan saada merkittäviä säästöjä investointikustannusten osalta ja koko järjestelmän elinkaaren ajalta pienentyneinä käyttökustannuksina. Asukkaiden kannalta merkittävä tekijä on myös lämmitykseen kuluva aika, jonka määrä valinnasta riippuen vaihtelee melkoisesti.
Miten sitten arvioida vaihtoehtoja, kun on tarjolla useita järjestelmiä ja valintaan vaikuttavia muuttujia on runsaasti? Helppoahan se ei olekaan ja vaatii asiantuntijaa, mutta hyvää lisätietoa löytyy sitä etsivälle.
Eräässä selvityksessä verrattiin vaihtoehtoina omakotitalon järjestelmää uusittaessa klapi-, hake-, pelletti-, kevytöljy-, aurinko- ja lämpöpumppulämmitystä.
Mielenkiintoista on, että kannattavimmaksi osoittautui järjestelmä, jossa polttoaineena käytetään itsetuotettuja klapeja.
Harkinnan arvoinen oli myös klapikattila, johon voisi myöhemmin lisätä hakepoltinjärjestelmän. Tällöin lämmittämistä voitaisiin hoitaa klapeilla niin pitkään kuin asukkailta löytyy tähän viitseliäisyyttä.
Työaikaa klapilämmitys, varsinkin itsetuotetuilla, vaatii käyttäjältä eniten. Jos järjestelmän varauskapasiteettia kasvatetaan lisälämminvesivaraajalla, työtaakka kevenee lämmityskertojen vähetessä, koska energiaa voidaan varastoida jopa kahden päivän lämmitystarpeisiin.
Klapivalinta ei sulje pois mahdollisuutta tulevaisuudessa lisätä järjestelmään aurinkokeräimiä helpottamaan lämmitystyötä. Ne ovat lämpimän käyttöveden lämmitykseen hyvä ratkaisu.
Motivan asiantuntijoiden kehittämä laskuri on myös oiva apu lämmitysjärjestelmää valittaessa. Kevyen polttoöljyn hinnankehitys ja järjestelmän helppokäyttöisyys näyttävät laskurissa vaikuttavan öljylämmitysjärjestelmän eduksi.
Sen kilpailukykyinen vaihtoehto tällä hetkellä on maalämpö. Huoltokustannuksiltaan se osoittautuu hyvin edulliseksi ja maalämmön asukkailta vaatima työaika on alhainen, kuusi tuntia vuodessa. Jos maalämmön poraus osoittautuu kalliiksi, realistisin vaihtoehto on usein öljykattila.
Pientalon taloteknisissä korjauksissa suunnittelun ja toteutuksen asiantuntemus korostuu ja tarjouspyyntöasiakirjoihin kannattaa panostaa. Eri vaihtoehtojen saaminen vertailukelpoiseksi ei ole helppoa ja epäselvyydet vaikeuttavat tarjousten tekemistä.
Perusparannuksiin ryhdytään yleensä asumisviihtyvyyden parantamiseksi ja vanhentuneen tekniikan nostaessa hoitokustannuksia.
Ennen lämmitysjärjestelmään koskemista kannattaa ehdottomasti kuitenkin tutkia, voidaanko energian tarvetta pienentää parantamalla eristystasoa.
RISTO PESONEN