Homealtistus vei terveyden kolmelta kätilöltä. Korkein oikeus vapautti työnantajan korvauksista.
Pudotus mustaan kuoppaan. Eikä mitään tietoa siitä, miten kuopasta pääsee ylös.
Näin tuntojaan kuvailee seinäjokelainen Hannele Harjunpää. Hän on yksi niistä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan entisistä kätilöistä, jotka sairastuivat työpaikallaan homeen aiheuttamaan astmaan. Naiset taistelivat vuosikymmenen ajan toimeentulonsa puolesta eri oikeusasteissa (Ilkka 29.12.2016).
Korkein oikeus ratkaisi asian keskiviikkona. Kätilöt hävisivät.
Aiemmin Vaasan hovioikeus oli katsonut, että keskussairaalaa hallinnoiva kuntayhtymä oli syyllistynyt laiminlyönteihin. Hovioikeus määräsi kuntayhtymän korvauksiin, jotka KKO nyt siis kumosi.
Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan keskussairaala on pystynyt osoittamaan, että sairaalan synnytysosaston kosteusvauriot ja muut puutteet eivät olleet sen tiedossa ennen kätilöiden sairastumista.
– Se on valetta, bluffia, Harjunpää lyttää KKO:n päätöksen.
– Minä olen katkera keskussairaalalle. Minulta on viety terveys, rakastamani työ, toimeentulo ja ihmisarvo. Olen kodin vanki, syrjäytynyt, sairas ja rahaton, Harjunpää toteaa.
Harjunpää työskenteli Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa 20 vuotta. 1990-luvulla hän alkoi saada epämääräisiä oireita: yskää, korvien kutinaa, silmien ja kasvojen turpoamista, hengenahdistusta, päänsärkyä, poskiontelontulehduksia...
Oireet pahenivat kaiken aikaa. Toukokuussa 2003 tuli sitten täydellinen stoppi.
– Jäin sairauslomalle. Saman vuoden syksyllä minulle tuli Kelan päätös, jossa vakuutuslääkäri antoi hylkäävän sairausvakuutuspäivärahapäätöksen minua näkemättä tai kuulematta. Sain sairauspäivärahaa yhteensä 180 päivältä, sitten se katkesi.
– Kelan päätöksen vuoksi en saanut päivärahaa edes omalta liitoltani. Tehy ilmoitti, että koska Kela on maksanut vain 180 päivältä eikä 300:lta, niin minä en saa ansiosidonnaista.
Vuonna 2005 Harjunpää sai Työterveyslaitokselta ammattitautiluokituksen. Vakuutusyhtiö If maksoi hänelle tapaturmaeläkettä muutaman kuukauden ajan, sitten sekin loppui.
– Kymmenen ja puolen vuoden ajan tuloni ovat olleet tasan nolla euroa. En ole saanut penniäkään yhteiskunnalta, Kelalta tai Tehyltä. Puolisoni Jorma on elättänyt minua.
Harjunpää ja kaksi muuta kätilöä hakivat oikeusteitse korvauksia menetetyistä ansiotuloista. Heillä kaikilla on homeen aiheuttama ammattiastma.
– Oma tilanteeni helpottui marraskuussa, kun minulle tuli eläkeikä täyteen. Nyt saan työeläkettä niiltä vuosilta, jolloin olin töissä. Toki se eläke on tavallista pienempi, koska ansiotulohistoriastani puuttuu yli kymmenen vuotta.
Harjunpää on sairastumisensa jälkeen ollut kolmessa työkokeilussa. Sairaalan heräämössä hän pystyi työskentelemään kaksi viikkoa, kehitysvammayksikössä muutamia kuukausia ja vanhainkodissa 6,5 tuntia.
– Olen niin herkistynyt epäpuhtaalle sisäilmalle, että en pysty juurikaan oleilemaan kodin ulkopuolella. Jos jossain on vähänkään hometta tai vaikka hometalossa vierailleita ihmisiä, saan oireita välittömästi.
Kaupassa Harjunpää voi piipahtaa kaulassa roikkuvan ionisaattorin turvin. Seinäjoen keskussairaalassa käydessään hän tarvitsee vyötärölle kiinnitettävän raitisilmapuhaltimen.
– Tämä on ala-arvoista elämää. En pystynyt osallistumaan kummisetäni muistotilaisuuteen, en voi mennä lastenlasten joulujuhliin enkä yhtään mihinkään. Juuri ja juuri jaksan hengittää, Harjunpää suree.
ELINA KOUHIA