Töniminen, syrjään jättäminen, ulkonäköön liittyville seikoille naureskelu ja monet muut itsetuntoon kolahtavat seikat ovat monelle lapselle ja nuorelle arkipäivää. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan vain noin joka kolmas kiusaamistilanteissa mukana olleista 8.–9.-luokkalaisista oppilaista kertoi koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta jollekin koulun aikuiselle. Kiusaamisesta kertovien oppilaiden ja opiskelijoiden osuus on kuitenkin hieman lisääntynyt vuosien 2017 ja 2021 välillä kaikilla koulutusasteilla. Tytöt kertovat kiusaamisesta koulun aikuisille useammin kuin pojat kaikilla koulutusasteilla (Kiusaamisen tunnistaminen ja puuttumisen keinot/Opetushallitus).
Siirtyminen yläasteelle on valtava muutos lapsen elämässä. Innokkaasti uuteen maailmaan siirtyvä lapsi voi kokea tyrmäävän muutoksen kaveripiirissään. Pitää olla kova tyyppi, pitää kuulua jengeihin, vaikka ei välttämättä haluaisi. Uskallus olla omanlainen voi johtaa kiusaamiseen. Opetushallituksen tekemän kyselyn mukaan vain alle neljä tapausta kymmenestä kiusaamistapauksesta loppuu tai vähenee kertomisen seurauksena 8. ja 9. vuosiluokilla.
Kiusaamisesta kertominen edes omille vanhemmille ei ole helppoa. Lapsi voi pelätä, että kiusaaminen lisääntyy, jos hän kertoo.
Vanhemman ja lapsen välisen luottamuksellisen suhteen merkitys on suuri. Lapsen on voitava luottaa, että vanhempi toimii yhteisymmärryksessä, miten asiaa viedään eteenpäin. Vanhemman tuska tilanteessa on suuri ja jokin ratkaisu on löydettävä. On helppo sanoa, että aikuisen tulee tilanteeseen puuttua. Puuttuminen voi johtaa vain tilanteen menemistä huonompaan suuntaan. Näissä tilanteissa nähdään se kuinka merkityksellisiä ovat koulujen tukipalvelut, erityisopettajat, pienryhmät, kuraattorit ja koulukoutsit. He tekevät ensiarvoisen tärkeätä työtä lasten tukemiseksi ja koulunkäynnin mahdollistamiseksi.
Kiusaaja voi lapsen mukaan olla vain yksi tyyppi, joka kerää ympärilleen myötäilijöiden joukon. Kiusaaja tyydyttää omaa heikkoa itsetuntoaan tai pahaa oloaan painamalla kiusattua aina vain alemmaksi. Kiusaajan vanhemmilla ei välttämättä ole tietoa, että heidän lapsensa on kiusaaja. On ensiarvoisen tärkeätä, kuinka vanhemmat puhuvat kotona lapsen koulukavereista. Vanhemmat ovat se peili, jota lapset peilaavat.
Päivi Moisio (vas.)
kaupunginvaltuutettu
Vaasa