Kyrönjoen varren risukkoon on raivattu tasaisin välein aukkoja, jotta penkereeltä pääsee rantaan. Kilpaonginnan SM-kisat ovat valmiit alkamaan. Sitä ennen on kuitenkin valmistauduttava.
Jokaisen aukon suulla on läjä onkivarusteita, joita kannetaan tarkasti valikoiden rantaan, jossa varsinainen pyyntiasema odottaa.
Varusteiden määrä voi yllättää lajista tietämättömän. Kilpaan ei lähdetä koivunoksan ja koukun kanssa, vaan kyseessä on todellinen välineurheilulaji.
– Joka vuosi vaan lissii tavara, iisalmelainen Pauli Saastamoinen virkkoo kilpapaikkaa valmistellessaan.
Pikkupojasta saakka kalastanut Saastamoinen innostui kilpaonginnasta myöhemmällä iällä.
– Vissiin sitä on vähän kilpailuhenkinen, vuosituhannen vaihteesta lähtien kisoja kiertänyt savolainen sanoo.
Sivummalla kisajärjestäjä, Seinäjoen seudun onkijoiden puheenjohtaja Jaakko Knaapila, juttelee tarvikekauppiaiden kanssa. Hän paikkaa kisassa tytärtään, joka on sairastunut viime yönä flunssaan.
– Olen reunapaikalla, mikä on kisan paras paikka. Se tuo aikamoisia lisäpaineita.
Tavoitteena on 22 kiloa painava kalasaalis.
– Tai siis, kaksi kiloa. Siihen olisin tyytyväinen, Knaapila vetää takaisin kalavalettaan.
Parhaimmillaan yhden kisan aikana on noussut 23 kiloa kalaa. Se ei ole enää kalavale.
Ilmajoen Munakan kohdalla käytyyn SM-kisaan osallistuu lauantain ja sunnuntain aikana 87 onkijaa. Knaapilan mukaan väki on käynyt vuosi vuodelta vähemmäksi.
– Kolme vuotta sitten Kalajärven kisoissa oli 110 osallistujaa.
Myös onkijoiden keski-ikä nousee, huidellen yli viidessäkymmenessä. Tänä vuonna mukana on vain kolme nuorta onkijaa.
– Nykyään nuoret metsästävät vain pokémoneja tuolla, Knaapila sanoo.
Knaapilan mukaan voi puhua ajasta ennen ja jälkeen tietokoneita ja kännyköitä.
– 1990-luvun alussa on huomattavissa selkeä käännöspiste.
Sinä aikana Pohjanmaan vapaa-ajan kalastajapiirin nuorisojäsenten määrä on pudonnut kuudennekseen.
Kilpaonginta on miesvoittoinen laji. Naisia on tänä vuonna mukana kahdeksan.
Yksi heistä on kokemäkeläinen Riitta Isokorpi. Hän on kahden viime vuoden SM-mestari. Hän on kisannut moneen otteeseen myös MM-kisoissa, joissa paras sijoitus on 13.
Kalastus kulkee suvussa. Puoliso ja poika ovat molemmat ammattikalastajia. Kalaa pyydetään muun muassa Sääksjärvestä ja merestä.
– Poika ja pojanpoika ovat myös mukana kisassa, Isokorpi sanoo.
Isokorven mukaan perhettä kutsutaan kotiseudulla "eniten kalastavaksi perheeksi", sillä heillä on ollut tapana kiertää myös muita kalastuskisoja.
Isokorven kisapaikka valmistuu pikku hiljaa kisakuntoon. Paikalta lähtiessä toimittaja ja kuvaaja sortuvat pahimpaan virheeseen toivottaessaan onnea kisaan, sillä sen uskotaan nimenomaan vievän kalaonnen.
– Ei, ei! Ei saa toivottaa onnea, Isokorpi huudahtaa perään.
PASI LAPINKANGAS