Liitot neuvottelevat parhaillaan siitä, miten kilpailukykysopimukseen kuuluva 24 tunnin vuosityöajan pidennys lisätään työntekijöiden kalenteriin.
Neuvotteluissa on pohdittu työajan lisäämistä minuuteilla päivään, kymmenillä minuuteilla viikkoon tai kokonaisilla uusilla työpäivillä.
Työnantajapuoli haluaisi kokonaisia uusia työpäiviä. Jos työnantajien toive toteutuu, arkipyhät loppiainen ja helatorstai saattaisivat muuttua yleisiksi työpäiviksi.
Kirkko ei luonnollisesti katso hyvällä, jos loppiainen ja helatorstai muuttuisivat työpäiviksi. Pyhäpäivät ovat osa kirkollisia juhlapyhiä.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toivookin, ettei arkipyhiin kajota.
– Toivomme, että neuvotteluissa löydettäisiin joitain muita tapoja pidentää työaikaa. Olisiko se sitten päivittäistä työaikaa tai viikkotyöaikaa pidentämällä.
Keskitalo korostaa pitävänsä työajan pidentämistä parempana ratkaisuna kuin aiemmin kaavailtuja pakkolakeja.
Kirkkoa ei ole kuultu
Kirkkoa ei ole Keskitalon mukaan kuultu liittojen neuvottelupöydissä.
Jos olisi, kirkko olisi Keskitalon mukaan painottanut sitä, että arkipyhillä on positiivisia vaikutuksia ihmisten elämään.
– Kolmisen vuotta sitten tehdyssä arkipyhäselvityksessä korostettiin, että palautumisen ja arjen ja pyhän vuorottelun kannalta näillä arkipyhillä on positiivisia vaikutuksia. On todettu, että arkipyhillä on myönteinen vaikutus työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.
Arkipyhillä on Keskitalon mukaan monille myös vahva uskonnollinen merkitys.
– Ja osalle myös kulttuurillinen merkitys. Sitäkään ei pidä vähätellä, että arkipyhät ovat osa kulttuuriperintöä.
"Erkaantuisimme muista länsimaista"
Kulttuurillisesta merkityksestä Keskitalo tekee kovan vertauksen: jos Suomi luopuisi helatorstaista ja loppiaisesta pyhäpäivinä, erkaantuisimme muista kristillisistä länsimaista.
– Eipä juuri löydy Länsi-Euroopan maita, joissa molemmat päivät olisivat tavallisia työpäiviä. Lähtisimme omille teillemme ja eroaisimme länsimaisesta kulttuuriperinnöstä tässä mielessä.
Olisiko sillä sitten merkitystä, että Suomi eroaisi länsimaista arkipyhäasiassa?
– Meille Suomessa on ollut tärkeää korostaa länteen kuulumista niin poliittisesti kuin muutenkin. Tämä on kulttuurillinen kysymys, että halutaanko kuulua läntiseen rintamaan.
Mikäli arkipyhistä kuitenkin tulisi tavallisia työpäiviä, olisi sillä Keskitalon mukaan negatiivisia vaikutuksia myös hengellisyyteen.
– Suurin osa Suomen kansasta kuuluu kristillisiin kirkkoihin. En sano, että tällainen muutos veisi mahdollisuutta uskonnon harjoittamiseen, mutta olisi kuitenkin askel väärään suuntaan. Se vaikeuttaisi uskonnon harjoittamista.
Kirkko ei kuitenkaan muuttaisi kalenteriaan, eli helatorstai ja loppiainen pysyisivät kirkon kalenterissa ennallaan – vaikka sitten arkipäivinä.
– Siinä tapauksessa kirkko joutuisi miettimään seurakuntien toimintaa. Varmasti ainakin jumalanpalvelusten ajankohtia jouduttaisiin muuttamaan.
JUHA VAINIO, HELSINKI / LÄNNEN MEDIA