Muuttaessani vajaat kolme vuotta sitten Vaasaan töihin kollegat Helsingissä kyselivät, kuinka pärjään ruotsin kielellä. Pohjalaisena tiesin, minne tulin, joten en epäröinyt.
Kielitaitoni perustuu kouluruotsiin, ylioppilastutkinnon magna-arvosanaan ja yliopiston kieliopintoihin.
Vuosikausien kouluopinnoista huolimatta en valitettavasti voi sanoa olevani sujuva ruotsin kielen taidoissani.
Toisin kuin Pohjanmaata huonosti tuntevat tiesin, että kömpelöstä ruotsista ei pidä tehdä ongelmaa Vaasassa. Muualla asuvat usein unohtavat, että yli 70 prosenttia vaasalaisista on suomenkielisiä. Ja toisaalta: Pohjanmaan maakunnassa kuulun kielivähemmistöön – eikä vähemmistöjä saa sortaa.
Kielestä puhutaan taas. Suomen- ja ruotsinkieliset vähemmistöt kokevat kieli-ilmapiirin huonontuneen viime vuosina.
Joka toinen ruotsinkielinen ja joka viides suomenkielinen on kokenut äidinkieleen liittyvää häirintää. Tiedot selvisivät keskiviikkona julkistetusta Kielibarometri 2016 -kyselystä, joka lähetettiin 9 000:lle kielivähemmistöön kuuluvalle henkilölle kaksikielisissä kunnissa. Vastauksia kertyi noin 3 600.
Rannikon Pohjanmaalla suomenkieliset ovat vähemmistönä. Muualla Suomessa tällaista asetelmaa on monesti vaikea käsittää. Vähemmistöasetelmaan liittyy herkästi jännitteitä.
Ruotsinkielisistä vaasalaisista 54 prosenttia pitää kieli-ilmastoa hyvänä. Kieleen liittyviä riitoja on nähty muun muassa Maalahdessa, jossa 57 prosenttia suomenkielisistä näkee kieli-ilmastossa ongelmia. Taistelu suomenkielisen Kolinan kylän koulun puolesta on kiristänyt maalahtelaisten välejä.
Vaikein tilanne on barometrin mukaan Pietarsaaressa, jossa vain joka viides suomenkielinen pietarsaarelainen kokee kieliolot suotuisiksi. Jopa 80 prosenttia näkee siis varjoja Jeppiksen kaksikielisessä rannikkokaupungissa.
Kieliasetelma närästää myös Kristiinankaupungissa, jossa reilut 40 prosenttia kaupunkilaisista on suomenkielisiä. Suomenkielisistä kristiinalaisista 68 prosenttia on sitä mieltä, että kieliolot eivät ole kohdallaan.
Tällaiset lukemat eivät välttämättä enää ole sattumaa, vaan niiden takana piilee oikeita ongelmia. Tulehtuneet kieliolot haittaavat paitsi paikkakunnan mainetta, myös pahimmillaan jarruttavat kunnan tai kaupungin kehitystä. Ainakin riitaisan kunnallispolitiikan Kristiinankaupungissa tästä on valitettavia esimerkkejä.
Kaksikielissä kunnissa asuu 1,75 miljoonaa suomalaista. Yhteensä 140 000 ruotsinkielistä asuu enemmistöltään suomenkielisissä kunnissa ja 44 000 suomenkielistä kunnissa, joissa enemmistö puhuu ruotsia.
Kysymys kielioloista voi vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen. Suomalaisten täytyy tehdä kaikkensa, jotta maasta tulisi niin houkuttava, että maastamuutto hidastuisi. Yhteensä 290 000 suomenruotsalaisesta yli 17 000 on muuttanut maasta pois 2000-luvun aikana. Pohjanmaalta on lähtenyt 4 300 ihmistä Ruotsiin, epäilemättä töiden perään, kuten joskus aiemminkin.
Kyse ei ole vain ruotsin kielestä. Suomenkielisten houkuttelemiseksi Pohjanmaan pitää parantaa tahtia. Kieliryhmien keskinäiset välit ovat siinä avainasemassa. Suomi on aivan liian pieni maa turhanpäiväiseen riitelyyn.
TONI VILJANMAA