Vaasalainen Tanja Karppi myöntää olevansa ihminen, joka tarvitsee muutoksia.
– Voin pahoin, jos jumitan paikallani, Karppi irvistää.
Aina muutokset eivät ole peruuttamattomia. Pari vuotta sitten Karpin puolison työ vei seitsemänhenkisen perheen puoleksi vuodeksi Tampereelle.
Yhtälö ei toiminut. Lapset kaipasivat Vaasaa, kavereita ja tuttua Steinerkoulua. Niinpä perhe palasi takaisin.