Syksy tuo tullessaan aikataulujen yhteensovittamisen tuskan. Aikaa ei voi hallita, mutta itseään voi johtaa, ajanhallinnan valmentaja toteaa. Listaa tekemiäsi asioita, karsi ja valikoi. Hoida asia kerrallaan.
Koko ajan on kauhea kiire.
Kun on yhden tehtävän parissa, tuntuu, että pitäisi olla ihan toisaalla tekemässä jotakin muuta. Töissä tajuaa, että pitäisi jo olla hakemassa lapsia. Kotona muistaa, että pari tärkeää työhön liittyvää sähköpostia jäi lähettämättä, kun tuli jokin keskeytys. Pyykkikone piippaa, kello käy, sata hommaa kesken. Hengähdysaikaa olisi kiva saada, mutta ehkä sitten huomenna. Tai joskus.
Ajankäytöstä ja itsensä johtamisesta valmennuksia järjestävä Merja Takamäki nappaa vuodatuksesta yhden sanan.
Tuntuu.
–Oikeastihan kiire on ennen kaikkea tunnetila, Takamäki sanoo.
Vaativa työ, perhe-elämä ja harrastukset päälle. Toinen hoitaa paletin levollisesti ja läsnäolevasti ja käyttää kaiken energiansa itse tekemiseen. Toisilla juuri kiireen tuntu syö käytettävissä olevan energian ja saa kokemaan ahdistusta: En pysty tähän kaikkeen.
Tunteiden, kuten kiireenkin, taustalla on ajatuksia, joista on hyvä saada kiinni, Takamäki toteaa.
Murehtimiseen taipuvainen ajattelee, miten ihmeessä saan kaiken hoidettua. Kontrollista kiinni pitävä ajattelee, että asioiden pitää mennä juuri niin kuin itse haluan.
Takamäki tarjoaa vaihtoehdoksi läsnäoloa.
–Mitä paremmin pystyy keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, sitä enemmän kyvyttömyyden tunne helpottuu.
Takamäen mielestä nykyajan suurimpia haasteita, jollei jopa suurin, ovat jatkuvat keskeytykset.
–Mieli ei enää pysty vain lukemaan sähköpostia, vain kirjoittamaan tai vain olemaan lasten kanssa, vaan mielessä on koko ajan monta rautaa tulessa. Tämä luo elämään kiireen ja levottomuuden tunnun.
Takamäki vertaa mieltä levottomaan lapseen. Mielelle kiire on vähän sama kuin sokerin syöttäminen lapselle.
–Mitä enemmän keskeytyksiä ja monia päällekkäisiä asioita, sitä levottomammaksi mieli tulee. Se on kuin sokerihumala.
Keskeytyksistä tavallisimpia ovat kilahdukset, jotka kutsuvat tarkistamaan sähköpostin, facebookin, whatsappin sun muut sovellukset.
–Some on sinänsä viihdytyskanava siinä missä jokin muukin, mutta ajankäytön listaaminen voisi auttaa huomaamaan, kuinka monta tuntia päivässä somettaminen lopulta vie.
Keskeytyksen jälkeen aivoilla kestää tutkimusten mukaan noin viisitoista minuuttia laskeutua syvempään keskittyneisyyteen.
–Keskivertotyössä voi helposti olla kymmeniä keskeytyksiä päivän aikana. Voi mennä päiviä, viikkoja tai jopa vuosia, jolloin ei kertaakaan keskity kunnolla, vaan aina on jo menossa seuraavan asian pariin.
Paras lääke keskeytyksiin on Takamäen mukaan rytmitys.
–Eliminoi keskeytyksiä mahdollisimman paljon ja rytmitä päivä niin, että siihen tulee rauhallista työaikaa.
Kiireen selättäminen alkaa siis siitä, että ylipäätään ensin tiedostaa, mihin aika ihan oikeasti menee.
Takamäki on vakuuttunut siitä, että useimmilla ihmisillä kaksikymmentä prosenttia kaikesta tekemisestä tuottaa kahdeksankymmentä prosenttia tuloksesta. Toisin sanoen vain viidesosa tekemisistämme on usein tuloksekasta ja loppu helposti epämääräistä puuhastelua.
–Todennäköisesti yli puolet tekemisestä ei ole oikeasti olennaista, Takamäki sanoo.
Takamäen tavoite ei suinkaan ole, että kaikki paahtaisivat täysillä aamusta iltaan. Tavoite on sen sijaan se, että puuroutunut, velvoitteiden täyttämä oravanpyörä muuttuisi sellaiseksi, että osan päivästä olisi oikeasti tehokas ja saisi asioita aikaiseksi ja osa ajasta jäisi elintärkeälle olemisen tilalle.
Tässä auttaa kalenteri.
Kiireettömyys ei arjessa useinkaan tarkoita epämääräistä aikatauluttomuudessa ajelehtimista vaan silkkaa suunnitelmallisuutta.
–Kiireen tunnusta pystyy vapautumaan, kun oppii irrottautumaan turhasta, Takamäki rohkaisee.
–Kyseenalaista ja mieti, mitkä kaikki tekemiset ovat omassa elämässäsi turhia ja toteuta jäljelle jäävän kanssa suunnitelmallisuutta.
Itselle olennaiset tärkeimmät asiat kirkastuvat lopulta vasta itsetuntemuksen kautta.
–Pitää oppia tuntemaan itsensä riittävän hyvin, että tietää, mitä elämältä oikeasti haluaa ja mitä hyvä elämä juuri itselle tarkoittaa.
–Mieti myös, oletko enemmän sisältä- vai ulkoaohjautuva. Teetkö asioita, jotka tekevät sinulle hyvää ja vievät sinua eteenpäin vai asioita, joita muut haluavat sinun tekevän?
Takamäellä itsellään on jokaisen viikon alussa tapana suunnata katse kuluvaa päivää pidemmälle ja miettiä, mihin elämässä haluaa edetä.
–Mietin, mitkä ovat alkavan viikon esimerkiksi neljä tärkeintä asiaa. Ne voivat liittyä töihin, perheeseen tai omaan hyvinvointiin. Itse katson asioita koko elämän kannalta, mutta asioita voi tutkia myös vaikka työelämän kannalta.
Ilman suunnitelmallisuutta käy helposti niin, että kiire vain vie mennessään.
–Silloin ohjaudutaan sen mukaan, kuka eniten huutaa, ja oikeasti tärkeät asiat hukkuvat helposti kaiken pikkusälän alle, Takamäki toteaa.
–Suunnitelmallisuus auttaa ennakoimaan yhtä lailla lasten hammaslääkärin, anopin tarpeet kuin tärkeät työmenotkin.
ELINA PAJUNEN
Juttu on julkaistu lehdessä 4.9.2017.