Omalle kiinteistölleni ilmestyi tarkastaja keskellä kauneinta kesäpäivää. Ilmankos vero nousi toistasataa prosenttia.
Paikka on vanha maatilan keskus vanhoine hirsirakennuksineen, mutta mikä on rakennusten ikä ja kunto. Ilmeisesti vuosi 1900 on luku, josta vasta lähdetään laskemaan, joten ennen sitä ei pitäisi enää huomioda. Nyt minulla on neljä autotallia tai vastaavaa ja yhden oli verottaja lämpöeristänyt. Ilmeisesti saunan, mutta yhdenkään ovesta ei mahdu auto sisään, eikä niissä ole valettuja lattioita ja talvella niitä ympäröi jäinen lumi. Ne ovat 1700-luvun loppupuolelta, joiden puuaines on lähinnä korppua, mutta sitä maaseudun idylliä ne pitävät silti yllä.
Eihän idyllin pitäisi olla verotuskohde, vaan ne pitäisi vapauttaa ko. verosta heti. Maaseudulla ja pikkukaupungeissa on liian monta hometaloa, joissa vanhojen ihmisten on pakko asua ja maksaa kiinteistöveroa. Kesällä ne voivat näyttää kovinkin hyviltä. Kesällä kyllä näkisi, että onko alin hirsikerta painunut maahan tai pudonnut nurkkakiviltä, mutta se ei verottajaa kiinnosta. Verottaja on sellainen veijari, että se esittää asian mahdollisimmam hyvinpäin, että voi nostaa veroja.
Koko kiinteeistövero on vanhojen ylisukupolvisten kiinteistöjen suhteen hyvin epäoikeudenmukainen, sillä toiset ovat syystä tai toisesta laiminlyöneet rakennusten hoidon ja nyt ne ovat yliverotettuja nykyisille omistajille. Muutenkin koko kiinteistövero on autioituvan maaseudun rakennusten suhteen epäoikeudenmukainen ja talvella määritetty antaisi oikeudenmukaisemman kuvan.
Eino Wiitalähdet
Isojoki