Vaasan seudulle kuuluu hyvää. Vaasan kaupungin asukasmäärä kasvoi viime vuonna reilulla 1 400 hengellä.
Maailma on nyt kuitenkin sellaisessa liikkeessä, että kukaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Vaasan tulevaisuuteen vaikuttavat vahvasti Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kädenvääntö ja Ukrainan sota.
Kiinalaisen akkuteollisuusyritys Shanshanin investointi Giga-Vaasaan alkaa olla savolaisittain sanottuna tekemättä vaille valmis. Ympäristölupaa ja kolmea pienempää lupaa odottava yritys on jo aloittanut rekrytoinnit. 1 200 työntekijän palkkaamineen tulevina vuosina piristäisi Vaasan seutua kummasti (Vbl 19.1.2025).
Jos globaali kauppasota laajenee, jää Shanshanin miljardi-investointi pahimmassa tapauksessa tekemättä ja akkuteollisuuden kasvu Euroopassa pysähtyy mineraalivarojen puutteeseen.
Aluekehityksen asiantuntija Timo Aro on Tilastokeskuksen lukujen pohjalta analysoinut työpaikkojen sijoittumisesta Suomessa vuosina 2015–2023 (yle.fi 8.1.).
Selvitys kuvaa hyvin Suomessa käynnissä olevaa merkittävää yhteiskunnallista muutosta. Länsi-Suomi menestyy ja Itä-Suomessa on vaikeaa. Lisäksi mikään ei hidasta pääkaupunkiseudun ja Turun sekä Tampereen seutujen kasvua. Uudellamaalla asuu nyt 32 prosenttia suomalaisista (Verkkouutiset 3.2.).
Vaikka länsirannikolle ei luvattuja akku- ja vetyinvestointeja ole juuri Kokkolaa lukuunottamatta tullut, niin hyvää pöhinää ovat luoneet tuuli-ja aurinkoinvestoinnit. Lisäksi Poriin rakennetaan räjähdysainetehdas.
Vaasan seutua ovat siis jo avittaneet tulevaisuuden merkittävät ilmiöt, vihreä siirtymä ja energiaklusteri. Tuulivoima ei ole näpertelyä, sillä koko maassa tuulivoimainvestoinnit olivat kaikista maan teollisuuden kiinteistä investoinneista 25 prosenttia vuonna 2022 (HS 25.1.).
Vaasan seudulla viimeisiä isoja teollisia investointeja on ollut Hitachi Energyn 170 miljoonan euron teknologiainvestointi Vikbyn teollisuusalueelle. Uusia työntekijöitä tarvitaan noin 200 (I-P, 24.4.). Wärtsilä on ollut vahvassa kasvussa ja nyt yritys työllistää Vaasassa noin 3 500 työntekijää. Moottorintekijällä menee lujaa, sillä viime vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 694 miljoonaa euroa ja kasvua siinä oli 39 prosenttia.
Alueen kehityksen pettämätön merkki on väestönkasvu, joka on ollut yhdeksässä vuodessa Vaasan seudulla vajaat 700 henkeä. Asukasluku on nyt 111 000 henkeä.
Kasvua ei voi pitää isona, mutta kannattaa muistaa, että samana ajanjaksona Suomessa kaksi kolmesta kunnasta menetti työpaikkoja. Lisäksi Suomen bruttokansantuote on ollut miinuksella viimeiset kaksi vuotta.
Paikkakuntien väestökasvu perustuu nyky-Suomessa työpaikkojen määrään. Vaasassa työpaikat ovat lisääntyneet vuodesta 2015 reilulla 2 600:lla. Valitettavasti ympäristökunnat menettivät työpaikkoja.
Työpaikkojen lisääntyminen ei vielä takaa sitä, että Vaasan seutu jatkossa kuuluisi maakunta-Suomen kasvukeskuksiin.
Kehitykseen vaikuttaa myös väestön huoltosuhde. Se on Vaasan seudulla huono. Luonnollinen väestönmuutos oli Vaasassa viime vuonna miinuksella. Vauvoja syntyi 45 vähemmän kuin kaupunkilaisia kuoli. Toinen ja oikeastaan vielä vakavampi asia oli kuntien sisäinen nettomuutto, joka Vaasassa oli miinuksella 200 hengellä. Ikävää tässä on se, että valtaosa muuttajista on nuoria aikuisia.
Vaasan seudun menestyksen taustalla on kiistelty asia, eli maahanmuutto. Vaasan nettomaahanmuutto oli 1 600 ihmistä.
Vaasan kasvuodotus nojaa akkuteollisuuden tulevaisuuteen. Maailman akuista tehdään nyt Kiinassa 85 prosenttia ja eurooppalaiset toimijat ovat putoamassa markkinoilta. Riippuvuus Kiinasta on siis suuri. Kauppapoliittiset väännöt saattavat vielä estää Shanshanin investoinnin toteutumisen Vaasassa. Asia ratkeaa Yhdysvaltain ja Kiinan neuvotteluissa.
Mitä me tavalliset Vaasan seudulla asuvat voimme tehdä edistääksemme myönteistä kehitystä?
Ensimmäinen asia on olla ainakin hengessä mukana ja tukea päättäjien pyrkimyksiä avittaa teollisuushankkeiden lupien saamista, kaavoituksellisten ”esteiden” poistamista ja kunnallistekniikkaan tehtävien investointien puoltamista.
Arkielämässä me kantasuomalaiset voimme kohdella maahanmuuttajia tasavertaisina yhteisön jäseninä, jotta kotoutuminen sujuu hyvin. Vaasassa maahanmuuttajataustaisia on jo 12 prosenttia ja ympäristökunnissakin määrä kasvaa. Suomessa on menossa kehitys, että maakuntien Suomeen sijoittuneet maahanmuuttajat liian usein muuttavat muutaman vuoden jälkeen pääkaupunkiseudulle.
Vaikka Vaasan seudulla oli viime vuoden lopussa 4 004 työtöntä ja vain 276 avointa työpaikkaa, niin Suomi eikä Vaasan seutu tule jatkossa selviämään ilman maahanmuuttajien työpanosta.
Suomen ulkopolitiikkaan voi olla hankala vaikuttaa, mutta suhtautuminen Kiinaan voisi olla vastakkainasettelua välttävä. Annetaan 1 300 miljoonan kiinalaisen elää omien ”kommunististen” arvojensa mukaan, heille on turha tuputtaa länsimaisia ihmisoikeuskäsityksiä.
Jari Jurkka
ex-toimittaja
Vaasa