Kiina viesti so­ti­las­pa­raa­til­la ase­voi­mien­sa mahtia ja oma­va­rai­suut­ta – "Kiinan so­ta­teol­li­nen komp­lek­si pystyy tuot­ta­maan kaiken tar­vit­ta­van"

Kiinan sotilasparaatissa oli paikalla runsaasti ulkomaisia arvovieraita Venäjän Vladimir Putinista (vas.) Pohjois-Korean Kim Jong-uniin (oik.). Keskellä Kiinan presidentti Xi Jinping. LEHTIKUVA/AFP
Kiinan sotilasparaatissa oli paikalla runsaasti ulkomaisia arvovieraita Venäjän Vladimir Putinista (vas.) Pohjois-Korean Kim Jong-uniin (oik.). Keskellä Kiinan presidentti Xi Jinping. LEHTIKUVA/AFP

Pekingissä keskiviikkona järjestetty massiivinen sotilasparaati marssitti esiin kattavan valikoiman Kiinan uusinta aseteknistä osaamista. Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessorin Matti Purasen mukaan esillä oli osapuilleen kaikki mahdollinen merivoimien aluksia ja sukellusveneitä lukuun ottamatta.

– Myös joitakin uusia asejärjestelmiä, joiden olemassaolo on ollut tiedossa, mutta jotka asiantuntijat pääsivät nyt ensimmäistä kertaa näkemään, Puranen sanoo.

Kansainvälisessä mediassa huomioitiin paraatista muun muassa uudet mannertenväliset ohjukset ja hypersooniset meritorjuntaohjukset, autonomiset vedenalaiset ja muut droonit sekä esimerkiksi ilmatorjuntaan tarkoitettu uusi LY-1-laserase.

Purasen mukaan Kiina esittelee tyypillisesti paraateissa vain jo operatiiviseen käyttöön kelpuutettuja aseita.

– Ei mitään kehitysprojekteja tai pelkkiä kuoria vaan sellaista, joka on jo käytännössä toimivaksi havaittu, hän kertoo.

Kiinassa on puhuttu pitkään tekoälyn valjastamisesta myös sotateolliseen käyttöön, ja se näkyi Purasen mukaan myös sotilasparaatissa, joka viesti vahvasta omavaraisuudesta.

– Kun katsoo tätä koko spektriä ydinjärjestelmistä robottikoiriin ja viidennen sukupolven hävittäjistä meritorjuntaohjuksiin ja kaikkeen siltä väliltä, niin ainakin näin ulkoapäin katsottuna heidän sotateollinen kompleksinsa pystyy kyllä tuottamaan oikeastaan kaiken tarvittavan eikä ole enää riippuvainen samalla tavalla Venäjästä tai muistakaan toimijoista, Puranen summaa.

Miljardien dollareiden paraati?

Purasen mukaan Japanin antautumista vuonna 1945 juhlistava paraati on järjestetty edellisen kerran vuonna 2015, kun taas Kiinan kansallispäivän sotilasparaati lokakuussa on jokavuotinen tapahtuma. Silloin paraatin yleisö on korostetun kotimainen, kun taas nyt tavallisia kiinalaisia ei Purasen mukaan päästetty yleisöksi katujen varsille.

– Ilmeisesti paraatiharjoitusten aikanakin (reitin varren) asukkaita oli kehotettu, että verhot kiinni ja katsokaa toiseen ilmansuuntaan, Puranen kertoo.

Sen sijaan paikalla oli runsaasti ulkomaisia arvovieraita Venäjän Vladimir Putinista Pohjois-Korean Kim Jong-uniin.

– Voi siis ajatella, että paraatin viesti oli suunnattu ensi sijassa ulkomaille, Puranen toteaa.

Tavallisten kansalaisten pitämisen syrjässä voi hänen mukaansa selittää halu pelata varman päälle, ettei mitään häiriöitä tai protesteja pääse esiintymään. NBC-uutisten mukaan Taiwanissa on arvioitu, että massiivisen paraatin kokonaiskulut nousisivat jopa viiteen miljardiin dollariin.

Arviosta voi Purasen mukaan olla monta mieltä. Moni kiinalainen voisi kuitenkin löytää rahalle parempaakin käyttöä maassa, jossa nuorisotyöttömyys on korkea ja talouskasvu yskii, hän pohtii.

Mielenkiintoinen taustamuuttuja paraatille on Purasen mukaan se, ettei Kiinan johtaja Xi Jinping oikein vaikuta luottavan asevoimien johtoon. Useita korkea-arvoisia kenraaleita on viime vuosina erotettu ja passitettu korruptiotutkintaan. Ylimmässä keskussotilaskomiteassa on Purasen mukaan yhä monia paikkoja täyttämättä.

– Massiivisella sotilasparaatilla yritettiin ehkä siirtää huomiota tästä muualle, Puranen arvioi.

-----

Lähteenä myös uutistoimisto AFP

Ilmoita asiavirheestä