Neljä vuotta sitten kuvataiteilija Jenni Hiltunen oli varautunut mahdolliseen kohuun.
Nykytaiteen museo Kiasma oli jo etukäteen varoittanut taiteilijaa siitä, että hänen Grind-videoteoksestaan saattaa nousta keskustelua.
Ainekset olivat kasassa.
Hiltusen videoteoksessa saamenpukujen kopioihin pukeutuneet naiset hytkyttävät hidastetusti peppujaan jamaikalaisen Dancehall-tanssityylin mukaisesti.
Keskustelu ei kuitenkaan ryöpsähtänyt, eikä Hiltuselle tullut lainkaan vihaista palautetta saamelaisilta, vaikka hänen videoteoksensa oli silloinkin esillä Kiasman näyttelyssä.
Toisin on nyt.
Maanantaina Helsingin Sanomissa (9.5.2016) olleessa mielipidekirjoituksessa saamelaiset kuvataiteilijat Marja Helander ja Outi Pieski soimasivat Kiasmaa siitä, että museon ostama videoteos on esillä parhaillaan käynnissä olevassa Kiasman kokoelmanäyttelyssä.
"Ostamalla teoksen Kiasma on osana Kansallisgalleriaa mielestämme symbolisesti siunannut alkuperäiskansojen kulttuurisen hyväksikäytön. -- Sinne vain katsomaan, mikä on Suomen alkuperäiskansan asema vuonna 2016", Helander ja Pieski kirjoittavat.
Saamelaiskuvataitelijoissa närkästystä aiheuttaneen videoteoksen tehnyt Hiltunen sanoo ymmärtävänsä, miksi teos aiheuttaa tällaisen reaktion.
Samanaikaisesti Hiltunen on sitä mieltä, että hänen teoksensa sisältö on ymmärretty täysin väärin.
– Olen tietoinen, että tilanne Suomen valtion ja alkuperäiskansan välillä on sellainen kuin se on, mutta tämä teos ei kerro saamelaisuudesta. Nyt teoksessa on tartuttu väärään asiaan, Hiltunen toteaa.
Alun perin Hiltunen teki Grind-teoksen Kiasman tuottamaa Thank You for the Music -näyttelyä varten.
Vuonna 2012 esillä ollut näyttely käsitteli musiikkivideokulttuuria sekä siihen liittyvää estetiikkaa ja viihdekoneistoa.
Hiltusen mukaan Grind kritisoi globaalin viihdekulttuurin tapaa sekoittaa kaikkea keskenään.
– Viihdekulttuurissa eri kulttuurit sekoittuvat ja kaikki maailman ilmiöt ovat viihdekoneiston käytössä. Tämä kertoo maailmasta, jossa elämme, ja joka on muuttunut todella karnevalisoituneeksi, Hiltunen toteaa.
Hiltunen sanoo olevansa erityisesti huolissaan siitä, kuinka viihteestä on tullut jokapäiväistä.
– Viihteestä on tullut tavallaan meidän elämänsisältö ja normi. Me hyväksymme sen, emmekä näe enää asioita niiden ilmiöiden takana.
Jo maanantaina Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala ja kokoelmaintendentti Arja Miller vastasivat mielipidekirjoitukseen taidemuseon blogissa .
Hiltusen tapaan myös he näkevät, ettei videoteos käsittele saamelaisuutta, vaan viihdeteollisuutta.
JOHANNA JUUPALUOMA