Korkein hallinto-oikeus (KHO) on linjannut, että ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.
KHO:n käsittelemässä asiassa oli kyse ruokalähettiyhtiö Woltin alustalla toimivista läheteistä. KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit olivat alisteisessa asemassa yhtiöön, mistä seurasi, että lähettien itsenäisyys oli osin vain näennäistä ja peitti todellisen työsuhteen.
Samalla KHO kuitenkin myös katsoi, ettei lähettien työhön sovelleta työaikalakia.
KHO äänesti ratkaisusta äänin 4–1.
Aiemmin vuonna 2021 Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli katsonut, että lähetit ovat työsuhteessa, ja heihin tulisi soveltaa työaikalakia. Asia eteni Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka kumosi työsuojeluviranomaisen päätöksen ja katsoi, että lähetit ovat itsenäisiä yrittäjiä eivätkä työntekijöitä. Työsuojeluviranomainen haki hallinto-oikeuden päätökseen valituslupaa KHO:sta.
Oikeusohjeita tuleviin tapauksiin
Työsuojeluviranomainen kertoo olevansa tyytyväinen, että ruokalähettien työsuhdeasiaan saatiin nyt ennakkopäätös.
– Työsuojelutarkastajat törmäävät valvonnassa yhä useammin tapauksiin, joissa he joutuvat arvioimaan, onko kyse työsuhteesta vai yrittäjyydestä. Tämän arvioinnin tueksi oli tärkeää saada ennakkoratkaisu ja oikeusohjeita myös muiden vastaavien tapausten ratkaisuun, kertoo tiedotteessa johtaja Eerik Tarnaala Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
Kun työsuhteisuutta arvioidaan, yksi tunnusmerkeistä on, tehdäänkö työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsuojeluviranomainen pitää olennaisena, että KHO arvioi päätöksessään muun muassa digitaalisen alustan merkitystä johdon ja valvonnan järjestämisessä.
– Olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että korkein hallinto-oikeus otti tähän selkeästi kantaa, Tarnaala sanoo.
Viranomaiselle työsuhde kiistan pihvi
Työsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan Woltin pitäisi työnantajana pitää työaikakirjanpitoa työtunneista. STT kysyi Tarnaalalta reaktiota ja näkemystä KHO:n kantaan, jonka mukaan ruokalähettien työhön ei sovelleta työaikalakia. Hän ei myönnä olevansa pettynyt, vaikka työaika-asiassa työsuojeluviranomaisen valitus hylättiin.
– Sehän ei missään vaiheessa meille varsinaisesti ollut se pihvi, vaan saada korkeimmalta hallinto-oikeudelta perusteita työsopimuslain tunnusmerkistön arviointiin, Tarnaala painottaa STT:lle.
– Jos työsopimussuhteinen työ on niin itsenäistä, että siinä saadaan itse hyvin vapaasti valita työaika-ajat, voi työaika-autonomia täyttyä.
Onko työaikalakiin liittyvällä päätöksellä mielestäsi merkitystä laajemmin?
– Ei. Laajempi merkitys on nimenomaan työsopimussuhteen tunnusmerkistön arvioinnilla. Se oli kaiken aikaa se, mihin halusimme selvyyttä.
Vaikutusta viranomaisen toimivaltaan
Onko kyse työsopimussuhteesta vai ei? Tätä kysymystä työsuojeluviranomainen joutuu siis Tarnaalan mukaan valvonnassaan yhä useammin puntaroimaan.
Yksinkertaistaen voisi todeta, että työsuojeluviranomainen valvoo työpaikkoja, joissa työntekijöillä on työnantaja. Woltin kaltaiset alustatalousyritykset ovat olleet viranomaiselle epäselviä tapauksia.
– Ja sitten on muitakin uudenlaisia työn teettämisen muotoja, joissa nimenomaan haastetaan perinteistä työsopimussuhteisuutta, Tarnaala kertoo.
– Jos joku sanoo, että ei, en ole näiden ihmisten työnantaja, meillä ei ole mitään toimivaltaa toimia tai velvoittaa sellaista työpaikkaa. Silloin on kysymys yrittäjien välisistä sopimuksista.
Tarnaala muistuttaa, että työsopimussuhteisuudesta seuraa muitakin kuin työaikaan liittyviä velvoitteita. Siksi KHO:n kanta ruokaläheteistä työntekijöinä on häneen mukaansa tärkeä.
Miten päätös näkyy konkreettisesti jatkossa?
– En osaa vielä sanoa. Tätä on väännetty viisi vuotta. Rauhassa katsomme ja mietimme, millä tavalla se meidän valvonnan käytäntöihimme vaikuttaa.
Osaatko sanoa, muuttaako päätös ruokalähettien tilannetta?
– Sitä pitää kyllä kysyä varmaan ensisijaisesti Woltilta.
Wolt: Läheteille joustavuus tärkeää
Myös Woltin mukaan KHO:n tuore päätös vaatii perehtymistä "ajan kanssa". Yritys kommentoi päätöstä vain lyhyesti tiedotteella.
– Korkeimman hallinto-oikeuden perusteluissa tunnustetaan, että kyseessä on hyvin ainutlaatuinen ja joustava tapa tehdä työtä, johon ei tule soveltaa työaikalakia. Samaan aikaan korkein hallinto-oikeus kuitenkin toteaa, että työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, Woltin lausunnossa sanotaan.
– Läheteille tärkein asia on saada tehdä työtään joustavasti, oman aikataulun mukaan silloin kun itselle sopii.
Wolt kieltäytyi STT:n haastattelupyynnöstä vedoten siihen, ettei yrityksellä ole heti tuoreeltaan tarjota lausuntoa enempää kommentteja päätökseen.
Suomen Yrittäjien yritys- ja työlainsäädännöstä vastaava johtaja Atte Rytkönen-Sandberg toteaa STT:lle sähköpostitse, ettei KHO:n ratkaisusta itsessään voi tehdä sitä johtopäätöstä, että kaikki ruokalähetit tai millään muulla toimialalla toimivat henkilöt olisivat aina työsuhteessa tai aina yrittäjiä.
– Työsuhteen tunnusmerkistön täyttyminen sekä työsuhteen ja yrittäjätyön välinen rajanveto on jatkossakin tehtävä aina tapauskohtaisesti.
PAMin mukaan voitto läheteille
Palvelualojen ammattiliitto PAM näkee KHO:n päätöksen voittona läheteille ja itselleen.
– Ratkaisu osoittaa, että me olemme olleet koko ajan oikeassa vaatiessamme ruokalähettien työntekijäaseman tunnistamista ja sen myötä työsuhdetta ja sen suomaa turvaa, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.
PAMin alustatyöntekijöiden ja itsensä työllistäjien ammattiosaston PAM Couriers Finlandin puheenjohtaja Papy Nkundan mukaan oikeuden päätös lähettien työsuhteesta tuo vihdoin turvaa ja selkeyttää tilanteen.
– Se ei estä joustavaa työskentelyä myös jatkossa. Olemme koko ajan tavoitelleet läheteille reiluja työehtoja, ja työsuhde takaa ne. Oikeuden päätös on erittäin hieno uutinen tuhansille lähettityötä tekeville, Nkunda toteaa tiedotteessa.
PAMin mukaan ennakkoratkaisu ei muuta juuri nyt kenenkään henkilökohtaista työsuhdetta eikä kenellekään sen perusteella automaattisesti synny työsuhdetta, vaan sitä on vaadittava.
PAM ja PAM Couriers Finland ovat neuvotelleet Woltin kanssa lähettien työehdoista mutta toistaiseksi tuloksetta.
– Ratkaisu avaa uuden kulman myös työehtosopimuksesta neuvotteluun, Rönni-Sällinen toteaa.
Lähettien asemaa on puitu myös EU-parlamentissa. Parlamentti hyväksyi viime vuoden huhtikuussa direktiivin, jonka mukaan valvotuille ja johdetuille ruokaläheteille kuuluu asema työntekijöinä.
