Sataa ja tuulee. Isokyröläinen maanviljelijä Tommi Laine seisoo kahden peltonsa välisellä kapealla Koivulantiellä ja katsoo vuorotellen kumpaakin peltoa.
Takana on kesäkuun kolmeviikkoinen hellejakso, jota seurasivat toivotut sateet.
– Tuo syysruisvehnä kesti kuivuuden hyvin. Tykkäsi vaan siitä. Syksyllä kylvetyt saavat kevään kosteuden käytettyä hyväkseen, Laine kuvailee.
Tien toisella puolella näkymä ei ole samalla lailla Laineen mieleen.
– Tämä on kevätviljaa, ohraa, jota eivät sateet enää pelasta. Kuivuus oli pahasta. Kevätviljan satomäärää ei pelasta enää mikään. Pahimmillaan sato puolittuu kuivuudesta kärsineillä lohkoilla.
Maanviljelijä elää aina säiden armoilla.
– Keväällä oraat näyttivät hyvältä, mutta kuiva jakso karsi toiveet. Kylvöaikana ja kylvöajan jälkeen ei satanut. Vasta nyt ovat tulleet ensimmäiset sateet. Sadosta jää paljon pois. Ohran pitäisi olla nyt tosi vehmaista, tiheää ja komiaa, mutta eihän tuo ole.
Säilörehusadolle sateet tekevät nyt hyvää.
– Syysruisvehnä on minulla ensimmäistä kertaa viljelyksessä. Eläimille menevät rehuksi. Syysviljathan ovat satoisia. Keväät ovat olleet kuivia jo monta vuotta.
"Lämmintä ja kosteaa saisi olla tulevat viikot"
Laine vilkaisee taivaalle. Sää on keskiviikkonakin vaihtelevaa. Poutaa seuraa äkkiä sade, joka loppuu yhtä nopeasti kuin on alkanutkin. Aurinko kurkkaa pilven takaa ja painuu takaisin. Lämmintä on 17 asteen verran.
– Lämmintä ja kosteaa saisi olla tulevat viikot. Rankkasateita ei tarvita. Kevätvilja tekee tällaisen lyhkäisen tähkän kuivuudessa, sanoo Laine ja näyttää kädessään olevaa tähkää.
Laine on kurkannut, mitä sääennustukset sanovat.
– Näyttää, että sadekuuroja saadaan seuraavat kymmenen päivää. On pahempiakin kesiä ollut. 2018 tai 2019 oli yölläkin kuuma. Nythän kevät oli viileä.
Pellot ovat kosteat, mutta eivät liiaksi.
– Hyvin kestäisivät toisen mokoman sadejakson.
Laine korostaa maan rakenteen tärkeyttä ja siitä huolehtimista.
– Jos maa on multavaa, niin se pidättää kosteutta ja kestää sadetta.
Jos joku on vaihtelevasta kesäsäästä tykännyt syysviljojen lisäksi, niin herne.
– Herneethän kylvetään keväällä ensimmäiseksi.
Monilla tiloilla varauduttava katovuoteen
ProAgria Etelä-Pohjanmaan ry:n kasvintuotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari on hyvillään viime päivien sateista.
– Saimme vihdoin vettä ihan mukavasti, että siihen nähden parannusta tähän kuivuuteen. Nurmet, peruna ja kyllä viljatkin tykkäsivät, mutta pelkona on jälkiversonta näiden sateiden jälkeen. Lisäksi runsaat sateet tuovat kasvitauteja, jotka heikentävät jo nyt heikossa kantimissa olevaa satoa ja sen laatua.
Viljakasvustot ovat käytännössä kasvaneet kuivissa olosuhteissa ilman merkittäviä sateita koko touko-kesäkuun ajan lähes koko Suomessa.
– Kuivuuden vuoksi kasvustot ovat jäljessä kehityksessä muutamia päiviä keskimääräisestä koko maassa. Tällä hetkellä ohra ja kevätvehnä ovat tulleet tai ovat tulossa tähkälle, ja tarvittavat kasvinsuojelutoimet alkavat olla loppusuoralla. Kasvustot ovat lyhyitä ja pääosin harvoja, joten satopotentiaalia on menetetty merkittävästi. Kuivuus on verottanut eniten ohraa, jolla satomenetykset näyttävät nyt suurimmilta, toteaa Toppari.
Topparin mukaan multavilla mailla, kuten turvepelloilla, satopotentiaalia on vielä ja toiveissa on saada näiltä lohkoilta kohtalainen sato.
– Kevätöljykasvit, rypsi ja rapsi ovat parhaillaan tulossa kukkaan, mutta paikoin niiden kukinta jää vaatimattomaksi hellejakson ja kuivuuden takia, mikä heikentää satonäkymiä. Lisäksi rapsikuoriaiset ovat olleet paha riesa ja niiden torjunta on ollut haastavaa.
Perunakasvustot näyttävät Topparin mukaan vielä hyviltä koko maassa. Peruna on taimettunut hyvin, varsinkin kuiviin sääolosuhteisiin nähden.
– Rikkoja on torjuttu jo osittain kahteen kertaan, koska ensimmäinen kerta ei ole tehonnut. Aikaisimmin istutetuilla pelloilla on aloitettu ensimmäisiä ruttoruiskutuksia.
Toppari harmittelee, että viljakasvustojen satonäkymät ovat tällä hetkellä vain välttävät. Monilla tiloilla on varauduttava siihen, että tulee katovuosi.
– Nyt jo näyttää siltä, että vuosikymmenen kalleimmilla tuotantopanoksilla tullaan korjaamaan vain välttävä sato, mikä ei tiedä hyvää tilojen kassatilanteeseen tulevana syksynä. Lisäksi tukien maksun siirto seuraavalle vuodelle tuo oman haasteensa tilojen maksuvalmiuteen.