Voskeparin kyläneuvoston edustalle kokoontuneessa väkijoukossa tunnelma on levoton. Koillis-Armeniassa sijaitsevan kylän väki on kokoontunut paikalle päivittäin jakamaan tunnelmiaan sen jälkeen, kun Armenian pääministeri Nikol Pashinjan ilmaisi olevansa valmis Azerbaidzhanille tehtäviin aluemyönnytyksiin rauhanneuvotteluiden edistämiseksi.
Azerbaidzhanin aluevaateiden listalla on kahdeksan Armenian hallinnassa olevaa rajakylää tai aluetta. Ne ovat entisiä Azerbaidzhanin asutuksia, jotka armenialaisjoukot valtasivat ensimmäisen Vuoristo-Karabahin sodan aikana 1990-luvulla.
Kylillä on tärkeää strategista merkitystä Armenialle, sillä niiden läpi kulkee taloudellinen elämänlanka, ulkomaankaupalle tärkeä maantie Georgiaan. Myös venäläiset kaasuputket kulkevat alueen halki.
Azerbaidzhanin aluevaateiden listalta löytyy myös Voskeparia ympäröiviä alueita, ja ainakin osa alueen asutuksesta voisi siirtyä, kuten moni alueella asian näkee, verivihollisen hallintaan.
– Väki on huolestunut, että menetämme alueemme Azerbaidzhanille, eivätkä turvallisuushuolemme siinä tapauksessa ratkea lainkaan, Voskeparin pormestari Ishkhan Aghbaljan sanoo uutistoimisto AFP:lle.
Yksi huolestuneista kyläläisistä on 38-vuotias Edgar Grigorjan, jonka mukaan kylän turvallisuus onkin vaakalaudalla.
– Jos Azerbaidzhan vyöryy tänne, pieni kylämme jää saarroksiin ja hylätyksi, hän sanoo.
Taustalla kaksi sotaa
Armenian ja Azerbaidzhanin suhteiden polttopisteessä on Vuoristo-Karabahin alue, joka irtautui Azerbaidzhanista kolme vuosikymmentä sitten. Vuoristo-Karabahista on tämän jälkeen käyty kaksi sotaa Armenian ja Azerbaidzhanin välillä 1990-luvun alussa ja vuonna 2020.
Alue oli viime vuoden syyskuussa jälleen dramaattisten käänteiden keskipisteessä, kun Azerbaidzhan valloitti alueen päivän kestäneessä konfliktissa.
Tällä hetkellä Armenia tavoittelee kestävää rauhansopimusta ja välien normalisointia Azerbaidzhanin kanssa. Sekä Pashinjan että Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijev ovat luonnehtineet rauhansopimuksen olevan lähellä, mutta uuden konfliktin uhkaa ylläpitävät maiden väliset aluekiistat.
– Joka kerta, kun kuulemme Alijevin puhuvan, on selvää, ettei hän pyri rauhaan. Sen vuoksi pelkään, että olemme matkalla kohti uutta konfliktia, Voskeparin pormestari Aghbaljan sanoo.
Zangezurin käytävälle mahdollinen vaihtoehto
Azerbaidzhan haluaisi rajakylien lisäksi myös maayhteyden emämaasta irrallaan olevaan Nahitshevanin alueeseen, jonne päästäkseen pitää joko ylittää tai ohittaa Armenia. Myös Armenian alueella kulkeva Zangezurin käytävä olisi Azerbaidzhanille tärkeä kauppareitti, ja sen avaamista ovat toivoneet myös Turkki ja Venäjä. Sen sijaan Armenia on suhtautunut ajatukseen nihkeästi.
Azerbaidzhanin on pelätty voivan raivata tiensä Nahitshevanin alueelle Zangezurin käytävää pitkin jopa voimakeinoin, mutta viitteitä on myös rauhanomaisemmasta kehityksestä: presidentti Alijev on kertonut, että Azerbaidzhan valmistelee jo vaihtoehtoisen tien rakentamista, joka kiertäisi Armenian etelästä Iranin maaperällä.
Osana rauhansopimusta myös Armenia on esittänyt vaateita alueista Vuoristo-Karabahin ulkopuolella, joita Azerbaidzhan on ottanut viime vuosina haltuunsa. Lisäksi se vaatii Azerbaidzhanin 1990-luvulla miehittämää Artsvashen aluetta takaisin itselleen.
"Katkeraan loppuun saakka"
Armenian pääministeri Pashinjan on antanut ymmärtää, että Armenia voisi myöntyä Azerbaidzhanin vaateisiin neljää rajakylää koskien. Lopuista alueista neuvottelut jatkuisivat maiden tulevan rajan määrittävissä neuvottelupöydissä.
Armenian ja Azerbaidzhanin sisäministeriöt kertoivat tiistaina maiden aloittaneen keskinäisen rajalinjansa määrittämisen.
Voskeparissa vieraillessaan maaliskuussa Pashinjanin viesti olikin, että Armenian täytyy ehkä myöntyä aluevaatimuksiin.
– Jotta saisimme, mikä oikeutetusti kuuluu Armenialle, meidän täytyy olla valmiita luopumaan siitä, mikä ei meille kuulu. Meidän tarkoituksemme on estää sota, pääministeri sanoi.
Kaikki kyläläiset eivät kuitenkaan ole valmiita luopumaan maistaan taisteluitta. Kylän laitamilla asustava 73-vuotias Fridik Barsegjan kertoo, että uusi raja kulkisi hänen pihansa poikki.
– Kuvittele millaista olisi eräänä päivänä herätä ja todeta, että talo onkin toisessa maassa, Barsegjan sanoo ja lisää, että hän aikoo pysyä talossaan "katkeraan loppuun saakka".
Voskeparin pormestarin Aghbaljanin mukaan kyläläiset pitävät kynsin ja hampain kiinni alueestaan. Osa kyläläisistä on osallistunut veteraanijärjestön järjestämiin koulutuksiin, joissa harjoitellaan aseen käsittelyä ja taktista yhteistoimintaa.
– Olemme rauhanomaista väkeä, mutta kaikki täällä ovat valmiit kohottamaan aseensa, jos heidän täytyy, pormestari sanoo.
Fridik Barsegjan uskoo kevään tuovan tänä vuonna mukanaan muutakin kuin luonnon kukoistuksen.
– Kevään tulo tietää sotaa, hän sanoo.