Kevään koittaessa korona kumahteli kovin kaukaisesti kylmiin korviimme köpötellessämme kaffille. Kaverit kaffilla kyselivät kuulemisiani kupposen kaaria kaarrellen. Kevättä kerroin kuuntelevani, kun katuja kiertelen.
”Kerro kuuntelusta!” kaverit kyselivät.
Kiertelemättä kerroin. Kuudelta kurkottelen kuusen käpyihin, kahdeksalta kahvit kiehautan, kenties korvapuustit kieräytän. Kymmeneltä kävelen kuulumiset Kyrkösjärven, kahdeltatoista kuumennan kalakeiton kiehuvaksi. Kahdelta körmähdän kymmenminuuttiseksi kokkaunille kohta kavahtaen kantapäille kodin kopinoita. Kuudelta katselen kuulumiset kaukomaiden, kahdeksalta kaikki kertaan, kymmeneltä kellahdan kattoa katselemaan, keskiyöllä kylkeä käännän.
”Keväänkö kuuntelua körmähtely, kalakeiton kiehautteluko koskaan?” kaverit kyseenalaistivat.
”Kyllä kaikki kokemani kevääseen kuuluu”, kakaisen kantani kuuluville kiertelemättä. ”Kannattaisi kokeilla, kavereidenkin, kiireessä kuljette kokemuksitta, kansakoulusta kevään karkaatte.”
”Kovasti kuoma kaihdat kohtaamisia”, kaverit kummastelevat. ”Kyllä, kyllä, kuitenkaan karttamatta kutsuja”, korjaan. ”Kuunnellessa kovin kuuroutuu, kaikki korjaantuu kesän koittaessa. Kesällä kaihtamatta kavereiden kokemuksia kiertelen.”
Keväterakoksi kutsuivat, keväässäkö kaikki käytökseni kaunat? Kavereille kertoessa katseeni katossa kierteli. Kyseenalaistaako korvissa kokemani? Keväänkö koin kaveruutta kiinnostavammaksi?
Katseet kevätkuuntelijaa kuumottivat. Käydäkö kumaraan, kenties käpristyä koloon kiellon? Kieltääkö kaikki, kylläkö kaikelle sanoa?
Katsantokantaa koetin kääntää.
”Kyllä, keväterakkona kavereitta kuljen, kuitenkin kavereita kainosti kaivaten.” Koetin kääntää kulmia: ”Kuunnellaanko keskiviikkona kuntoradalla kevättä kävellen, kodassa kärkkäriä käännellen?”
Kysymystä korvien käänteissä käänneltiin, katseet kaiken kertoivat. Kysymystä keskiviikosta kovin kaivattiin: Kyrkkäri, kävely, kärkkäri kelpaa keväterakon kavereille. Kas, kysyipä keväterakko!
”Kyllä”, kuomat totesivat, ”kunhan kevään korvillasi kuulemme, kerro kaikesta!”
”Kerron, kerron”, kerroin kevään kavereille. ”Kunhan kuuntelette.”
”Kuunnelkaa, kun korsi kasvaa, kala kaislikossa kahahtaa, kuu kaiken kieltää, kesä kevään kruunaa. Kuunnelkaa kevättä!”
Kuunnelkaa kevättä, kevään kaverit.
Jani Honkavaara
Valmennusasiantuntija, Palloliitto