Kes­kus­tan uusi yh­te­näis­kou­lu muuttaa mai­se­maa – 1 000 neliön lii­kun­ta­sa­li on mukana kaa­va­eh­do­tuk­ses­sa

Vaasa
Kaavan mahdollistama uudisrakentaminen on merkitty kellertävällä värillä.
Kaavan mahdollistama uudisrakentaminen on merkitty kellertävällä värillä.

Kun noin tuhannen oppilaan Keskustan yhtenäiskoulu aloittaa toimintansa Vaasassa vuonna 2026, ovat maisemat Raastuvankadun ja Kasarminkadun kulmauksessa tyystin erilaiset kuin nykyään.

Raastuvankatu 33:ssa nykyisin sijaitseva Kauppakorkeakoulun entinen kirjasto on purettu, ja tilalla on edeltäjäänsä kaksinverroin muhkeampi uudisrakennus. Nykytalon 3 500 neliötä on korvattu 6 300 neliön koulutalolla.

Jo vuosikymmeniä kouluna palvellut Kauppapuistikko 22 on peruskorjattu yhtenäiskoulun tarpeisiin.

Kauppakorkeakoulun entisessä päärakennuksessa Raastuvankatu 31 toimii edelleen kansalaisopisto Alma sekä pari yhtenäiskoulun luokkaa.

Raastuvankatu 29 on yhä opetustoimen hallinnon tilana.

Kasarminkatu on muutettu hidaskaduksi, ja alueen pysäköinti on keskitetty tontin pohjoispäähän Rauhankadun tuntumaan.

Kokonaisuuteen kuuluu myös jo aiemmin remontoitu Keskuskoulu.

Muun muassa nämä asiat sisältyvät asemakaavaehdotukseen, jonka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi viime viikon keskiviikon kokouksessaan julkisesti nähtäville ajalle 15.12.2022–13.1.2023. Lautakunta päätti myös pyytää kaavasta tarvittavat lausunnot.

Tavoitteena on, että valmis kaava olisi lainvoimainen huhtikuussa 2023. Kirjaston purkaminen, uudisrakennuksen tekeminen ja peruskorjaus pääsisivät alkamaan seuraavana vuonna.

Kauppakorkeakoulun kirjastorakennus saa väistyä uuden koulutalon tieltä Raastuvankadun ja Kasarminkadun risteyksessä.
Kauppakorkeakoulun kirjastorakennus saa väistyä uuden koulutalon tieltä Raastuvankadun ja Kasarminkadun risteyksessä.
Kuva: Jarno Pellinen

Rahaa uudisrakennukseen tarvitaan nykytiedon mukaan ainakin 22,2 miljoonaa euroa ja Kauppapuistikon koulun peruskorjaukseen 11,4 miljoonaa euroa. Lisää kustannuksia tuovat liikenteen ja pysäköinnin ratkaisut.

Suurhanketta ei toteutettane suoraan kaupungin budjetista, vaan kaupunki etsii hankkeelle ulkopuolista investoria.

Rakentamista ohjaillaan arkkitehtuurilla

Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso myöntää, että kaavoittaja on joutunut asettelemaan "tiukkaan ja ahtaaseen kaupunkitilaan asteen verran liian isoa" uudisrakennusta.

– Uudisrakentamisen tapaa on kaavassa ohjattu. Tällaisessa tapauksessa arkkitehtuurilla pystytään tekemään ainakin jotain. Esimerkiksi nykyisen päärakennuksen pysymiseen alueen merkittävänä kohteena on kiinnitetty huomiota. On myös tärkeää, että naapuruston asuintalojen olosuhteet täyttävät kaikki kriteerit.

Raastuvankadun uusi koulutalo tulee olemaan katujen laidoilla hieman matalampi kuin sisäpihan puolella. Rakentamisen tieltä joudutaan kaatamaan myös puustoa, mutta hidaskadun varteen toteutetaan korvaavaa viherrakentamista.

Tilaa vaativat toiminnot eivät mahdu millään Raastuvankadun nykykiinteistöön edes taloa laajentamalla.
Päivi Korkealaakso

Uudisrakennukseen sijoitetaan yhtenäiskoulun tilaa vaativat toiminnot, kuten noin 1 000 neliön liikuntasali aputiloineen.

Keskuskoulussa toimivat suomenkielisen perusopetuksen luokat 1–5 ja pääosin Kauppapuistikolla luokat 6–9.

– Tilaa vaativat toiminnot eivät mahdu millään Raastuvankadun nykykiinteistöön edes taloa laajentamalla. Ne eivät liioin sujahda helposti Kauppapuistikon koulutaloon. Tästä syystä kirjasto on päätetty purkaa.

Lausunnoissa murehditaan pysäköintiä

Lakkautettavan Merenkurkun koulun oppilaiden lisäksi yhtenäiskouluun muuttavat englanninkielisessä opetuksessa ja kielikylvyssä olevat oppilaat. Uusia oppilaita keskustaan siirtyy noin 360.

Henkilökuntaa opinahjoissa on 130. Kansalaisopistossa käy päivisin noin 200 opiskelijaa.

Tähän yhtälöön sisältyy kaavoitustyön toinen kulmakivi, johon on huomiota kiinnitetty myös aiemmissa mielipiteissä ja lausunnoissa. Kaavoittajan on täytynyt löytää toimivat ja turvalliset ratkaisut lasten liikkumiselle koulupäivän aikana, reitit huolto- ja saattoliikenteelle sekä riittävät tilat pysäköinnille.

Tilaa ei ole jaettavaksi ainakaan liikaa.

– Tontin pohjoispäähän tulee maksimimäärä parkkipaikkoja niin, että oppilaille jää vielä riittävä ulkotila. Kaava mahdollistaa myös osittaisen kansirakenteen eli parkkipaikkojen tekemisen maan alle, mutta tätä vaihtoehtoa ei toteutettane ainakaan ensimmäisessä vaiheessa. Ratkaisun täytyy olla taloudellisesti järkevä, sanoo Korkealaakso.

Jo Setterberg kaavoitti kouluille

Korkealaakso lisää, että läheisissä kortteleissa on tilaa pysäköintiin, mutta parkkeeraamisen ylenpalttista leviämistä naapurustoon yritetään silti suitsia.

Painetta lisää se, että erityisesti opistolla ja koulun liikuntasalissa on käyttäjiä myös ilta-aikaan.

– Oppilaille varataan kunnollisesti tilaa pyörien parkkeeraamiseen. Yläluokkalaisilla on jo jonkin verran myös mopoautoja ja mopoja. Koulun keskeinen sijainti kaupungin keskustassa on olennainen asia. Tämä mahdollistaa joukkoliikenteen hyödyntämisen muualta kaupungista tuleville oppilaille.

Uusi kaava tarkentaa päärakennuksen ja Kauppapuistikon koulutalon suojelua. Samalla aiemmin jopa purkulistalla ollut Raastuvankatu 29 pääsee myös suojelun piiriin.

Kaava mahdollistaa noin 1 200 neliön lisärakennuksen tekemisen Kauppapuistikon koulun yhteyteen. Tätä vaihtoehtoa ei toteuteta ainakaan heti.

– Kortteli on kokonaisuudessaan luonteva paikka koulutoimintaan. Jo C.A. Setterbergin alkuperäisessä kaavassa paikka oli koulutonttina. On hienoa, että alkuperäinen ajatus säilyy, iloitsee Korkealaakso.

Ilmoita asiavirheestä