Keskusta haluaa sähköautoille kilometriveron sen kompensoimiseksi, että liikenteen verotulot alentuvat jatkuvasti liikenteen sähköistyessä. Sähköautojen käyttäjät eivät joudu polttomoottoriautojen käyttäjien tapaan maksamaan polttoaineveroa eivätkä myöskään autoveroa.
Vuosittaisen ajoneuvoveron sähköautojenkin käyttäjät joutuvat maksamaan, ja se on korkeampi kuin bensiiniautoilijoilla.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) ehdotti sähköautojen kilometriveroa vastalauseessaan, jonka hän jätti marraskuussa yhdessä puoluetoverinsa Eeva Kallin kanssa valiokunnan ajoneuvoverolakia koskeneeseen mietintöön.
Lohen ja Kallin mukaan myös sähköautoilijoiden on osallistuttava liikenneinfrastruktuurin kustannuksiin.
– Erityisesti täyssähköautojen maksama verokertymä jää olemattomaksi ajoneuvon koko käyttöiän aikana verrattuna siihen mitä bensa- ja dieselautojen omistajat ovat tottuneet maksamaan. Osin tästä syystä myös Suomen kokonaisveroaste on laskemassa tuntuvasti lähivuosien aikana, Lohi ja Kalli kirjoittavat vastalauseessaan.
Lohi ja Kalli esittävät vastalauseessaan täysin sähköisille henkilöautoille kilometriveroa, joka olisi suuruudeltaan neljä senttiä kilometriltä. Sähköautojen kilometrivero olisi paikannukseen perustumaton ja perustuisi arvioon, jota voisi tarvittaessa oikaista.
Lohi ja Kalli arvioivat, että Suomessa on ensi vuonna käytössä jo noin 100 000 sähköautoa, joilla keskimäärin ajetaan noin 23 000 kilometriä vuodessa. Veron tuotto olisi tällaisessa tapauksessa noin 92 miljoonaa euroa. Veron tuotto kasvaisi jatkossa nopeasti, kun täyssähköautojen määrä nousee.
Veropohja on rapautunut nopeasti
Lohen mukaan vastalauseessa esitetty malli ei ole loppuun asti hiottu, vaan pikemminkin keskustelunavaus.
– Tämä on hätähuuto sen puolesta, että jotain on tehtävä myös verotuksen suhteen, jotta meidän taloutemme ei ajaudu umpikujaan, Lohi sanoi perjantaina STT:lle.
Lohen mukaan Suomen veropohja on rapautunut nopeasti, minkä seurauksena valmisteverotuotot – joihin polttoaineverotuototkin lukeutuvat – ovat pudonneet lyhyessä ajassa kahdella miljardilla eurolla.
– Liikenteen sähköistyessä meidän pitää nopeasti lähteä uudistamaan liikenteen verotusta. Vähäpäästöisyys on hyvä asia, mutta meidän pitää lähteä uudistamaan verotusta, että meidän verotuottomme eivät romahtaisi niin paljon, Lohi sanoo.
Lohen mukaan liikenteen sähköistyminen on nopeaa, sillä tällä hetkellä jo yli kolmannes kaikista hankituista uusista autoista on täyssähköautoja, ja ensi vuonna niiden osuus saattaa nousta jo puoleen.
Lohi muistuttaa, että tehtävien ratkaisujen täytyy olla kohtuullisia ja niissä täytyy olla riittävät siirtymäajat, jotta niihin voidaan sopeutua.
– Pitää muistaa, että ne, jotka ovat hankkineet sähköauton, ovat tarkasti laskeneet sen kannattavuuden. Emme voi tehdä kohtuuttomia ratkaisuja, Lohi painottaa.
Valmistelun käynnistämisellä kiire
Lohi muistuttaa, että uudistuksen lopputuloksen tulee olla sellainen, että sähköautolla ajaminen on kuitenkin aina edullisempaa kuin polttomoottoriautolla ajaminen.
– Yksityiskohtien tulee olla sellaisia, että järjestelmä edelleenkin kannustaa liikenteen sähköistämiseen. Sitä me emme tietenkään halua pysäyttää, Lohi painottaa.
Lohen mielestä uudistuksen valmistelun käynnistämisellä on jo kiire.
– Mitä nopeammin pääsemme tätä yhdessä valmistelemaan, sitä nopeammin me saamme sen ja sitä helpompi meidän taklata tämä julkisen talouden ahdinko, Lohi sanoo.
Lohen mukaan uudistuksen valmistelu ja käyttöönotto vaatii vuosia, noin 4–5 vuotta.
– Jos nyt saisimme valmistelun käyntiin, me saisimme tämän ehkä toteutumaan ensi vaalikauden puolella. Vuonna 2030 pitäisi kokonaisuudistuksen olla voimassa, Lohi laskee.
Pieni kokonaisverokertymä
Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professorin Heikki Liimataisen mukaan on luonnollista, että veroja alettaisiin kerätä aiempaa enemmän myös sähköautoilijoilta, kun liikenteen verokertymä jatkuvasti pienenee.
– Kokonaisverokertymähän on sähköautojen kohdalla hyvin pieni, Liimatainen sanoo STT:lle.
Liimataisen korvaan särähtää ajatus siitä, että kilometrivero koskisi pelkästään sähköautoilijoita, sillä hän kannattaa liikenneverotuksen kokonaisuudistusta, jossa siirryttäisiin kilometripohjaiseen verotukseen kaikkien autojen kohdalla.
Liimataisen kannattamassa mallissa kilometriverossa olisi niin sanottu infrastruktuuriosa, jota maksaisivat kaikki autot, ja auton päästöjen mukaan määräytyvä komponentti, jota täyssähköautot eivät joutuisi maksamaan. Uudistuksen myötä polttoaineveroa voitaisiin alentaa.
Liimataisen mukaan olisi luontevaa, että myös sähköautoilijat osallistuvat liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon etenkin, kun akkujensa vuoksi paljon painavat sähköautot kuluttavat teitä monia polttomoottoriautoja enemmän.
Ei välttämättä edellytä paikantamista
Liimataisen mukaan kilometriverotus ei välttämättä edellyttäisi autojen paikantamista, vaan se voisi perustua ajettujen kilometrimäärien tarkastamiseen katsastuksen yhteydessä.
– Uusilla autoillahan ensimmäinen katsastus tulee vasta monen vuoden jälkeen, joten sinä aikana voisi olla käytössä jonkinlainen arviomaksu, Liimatainen sanoo.
Autojen paikantamiseen perustuva järjestelmä mahdollistaisi verotasojen tarkemman määrittelyn ja verojen porrastamisen sen mukaan missä autolla ajetaan.
– Porrastamista voidaan tehdä jossain määrin ilman seurantaakin, esimerkiksi siten, että veron maksutaso sidotaan asuinpaikkaan. Tällä tavoinhan tehdään jo nyt autojen vakuutusmaksuissa, Liimatainen sanoo.
Liimataisen mukaan suurin osa kilometreistä ajetaan oman asuinseutukunnan sisällä tai välittömässä ympäristössä.
Asuinseutukuntapohjaisessa verotuksessa voitaisiin Liimataisen mukaan ottaa huomioon kunkin seutukunnan joukkoliikenteen taso ja se, onko tarjolla vaihtoehtoja oman auton käytölle.