Kolmen läänin maaherrat Vaasasta, Keski-Suomesta ja Mikkelistä nostivat lääninhallinnon aikaan esille innovatiivisen ajatuksen Keski-Pohjolan liikenne- ja kuljetuskäytävästä ja maakunnalliset liitot ovat nyt pitäneet eri tavoin asiaa esillä.
Kyse alusta alkaen on ollut kolmen maan, Suomen, Ruotsin ja Norjan keskiosien läpi kulkevasta logistisesta elinvoimaa mahdollistavasta maakuntien kussakin maassa kulkevasta reitistä.
Tässä lehdessä Merenkurkun siltaa koskevan artikkelin johdosta haluan nyt voimakkaasti nostaa esille monille tuttua asiaa Keski-Pohjolan liikenne- ja kuljetuskäytävästä. Jotta mittavaan siltainvestointiin olisi edellytyksiä. on mielestäni kussakin maassa saatettava reitin suuntaiset rata- ja maantieyhteydet kokonaisuuden toimintojen mukaisiksi.
Koen laajan kansainvälisen kokonaisuuden tajuamisen välttämättömäksi transatlanttisiin ja globaaleihin mahdollisuuksiin ulottuen. Nyt itäisen Suomen ongelmat ovat vahvasti esillä myös logistisiin reitteihin liittyen.
Siksi näen välttämättömäksi katsoa itäisestä Suomesta reittejä länteen ja yli Pohjanlahden Ruotsiin ohi Tanskan salmien esimerkiksi Göteborgiin ja Norjaan, erityisesti Trondheimiin, Bergeniin ja Stavangeriin.
Rautatiet ovat kautta Euroopan uudessa nosteessa suurten mahdollisuuksiensa ja ilmastopoliittisten velvoitteiden saavuttamisen vuoksi. Jo 1860-luvulla Venäjän tsaari ja Suomen suuriruhtinas päätti radasta Pietari–Nikolainkaupunki (nyk. Vaasa). Radan reitti olisi ollut lähes identtinen Suomessa valtatien 18 reitin kanssa.
Suomessa rata myös kulkee tuota reittiä Vaasasta Seinäjoen kautta Ähtärin Myllymäelle. Täältä Keski-Pohjolan liikenne- ja kuljetuskäytävän rata jatkuu Haapamäen risteysaseman kautta Jyväskylään, Pieksämäelle ja sieltä Savonlinnan kautta Parikkalaan Karjalan radalle, mille myös johtaa kokonaisuuden Joensuun reitti.
Keski-Pohjolan liikenne ja kuljetuskäytävä luo maahamme rataverkoston yhdistämällä pituussuuntaiset ratamme toiminta- ja toimitusvarmaksi kokonaisuudeksi raskaiden kuljetusten voimavarojen Suomessa. Reitti mahdollistaisi monien yliopistojen, korkeakoulujen, eri oppilaitosten, korkeatasoisten sairaaloiden, kulttuurin ja kansalaisten vuorovaikutuksen laaja-alaisesti kolmen Pohjoismaan kesken.
Erityisesti Suomessa poikittaissuuntainen matkustaminen kaipaa merkittävästi lisää mahdollisuuksia. Nyt junamatka Vaasasta Joensuuhun yleensä myydään Tikkurilan kautta, vaikka merkittävästi lyhyempi reitti on Haapamäen kautta.
Laajavaikutteinen maakunkuntien vuorovaikutuksen kokonaisnäkemys puuttuu ja se on suuri menetys kaikille.
Nyt on saatava poikittaisrata kokonaan sähköistetyksi vielä sähköistämättömältä osuudeltaan Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä, mistä on jo TEN T -rata Pieksämäelle. Vaasa–Seinäjoki sähköistyspäätös tehtiin eduskunnassa juuri siksi, että se on osa Keski-Pohjolan liikenne- ja kuljetuskäytävää. Nyt kokonaisuus toimii vajavaisesti ja se estää liian paljon monia toimintoja.
Mahdollinen Merenkurkun siltahanke kuten nykyinen Merenkurkun liikennekin voivat saada parhaiten myötätuulta, jos kokonaisuus on hyvin toimiva suoraan itäisen Suomen moniin maakuntiin. Niistä etsitään nyt reittejä. Olemmeko valmiit tarjoamaan omiamme?
Lauri Oinonen (kesk.)
Keuruun kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja