Mikä on parempi tapa kotiutua uuteen maahan kuin harrastaa ja viettää vapaa-aikaa paikallisten asukkaiden kanssa? Ei mikään, vastaavat Sepsi-78-jalkapalloseuran puuhamiehet ja lupaavat maan rajojen ulkopuolelta tulleille yhtä paljon peli- ja harjoitusaikaa kuin seinäjokisillekin.
Alle 18-vuotiaita on mukana Sepsin toiminnassa pari sataa. Joukkueita junnuilla on yhdeksän.
– Kaikki tekevät työtä vapaaehtoisesti, mutta ainakin sata lasta pystymme hyvin ottamaan mukaan, lupaa seuran puheenjohtaja Jarkko Latvala.
Latvala myöntää, että seuralla on asiassa omakin lehmä ojassa: harrastajia tarvitaan lisää.
– Maahanmuuttajien saaminen mukaan tekisi hyvää myös suomailaisnuorille. Yhdessä touhuaminen muokkaa asenteita huomaamatta siihen suuntaan, ettei värillä ole väliä, arvelevat vuonna 2001 syntyneitä poikia valmentavat Jarmo Suojanen ja Mika Keltamäki.
Seinäjoen kaupungin sosiaalitoimiston etuusuuskäsittelijä Leena Kallio on luvannut sujauttaa tukipäätösten mukaan Sepsin laatiman infokirjeen. Hän muistuttaa, että kriteerit täyttävät toimeentuloasiakkaat voivat saada tukea lapsen harrastukseen 350 euroa vuodessa.
Vs. pakolaiskoordinaattori Christina Piippo tietää, että lasten harrastamisen esteenä on usien vanhempien kielitaito.
– Koulun lisäksi harrastukset auttavat kotoutumisessa. Niiden ansiosta maahanmuuttajat tutustuvat kantaväestöön luonnollisesti. Välillisesti tämä auttaa koko perhettä. Kun vanhemmat näkevät lapseen sopeutuneen uuteen maahan hyvin, heillä on yksi murhe vähemmän.
Seinäjoella on vajaa 1 000 maahanmuuttajaa. Heistä 165 on kiintiöpakolaisia tai turvapaikan hakijoita.
Teksti ja kuvat Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue koko juttu 23.9.2015 ilmestyneestä Eparista.