Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesitaloussuunnittelija Outi Leppiniemi sai syystalven vesisateiden tultua maanomistajilta viikoittain yhteydenottoja.
– Kerrottiin, että vesi ei pysy uomassa. Samalla pyydettiin selvittämään, kenelle valtaojan kunnossapito kuuluu.
Selkoa näihin pulmiin kyllä saa, lupaa Leppiniemi.
Peruskuivatusvastaava Väinö Haapamäki Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta puolestaan kertaa, että peruskuivatuksen tukemisessa ja toteutuksessa on tapahtunut paljon muutoksia viime aikoina.
– Ennen valtio suunnitteli ja toteutti hankkeita ja valvoi tarkastuksin kunnossapitoa sekä antoi myös kunnossapitomääräyksiä. Suunnittelun monopoli purkautui vuonna 1997, jonka jälkeen myös konsultit ovat saaneet tehdä peruskuivatussuunnitelmia.
Peruskuivatussuunnitelman tekemisen osaavia konsultteja on kuitenkin koko maassakin vähän.
– Rahoituksessa taas tapahtui muutos vuoden 2012 keväällä. Valtio lopetti peruskuivatushankkeiden lainarahoituksen, ja rahoituskelpoisia hankkeita on sen jälkeen tuettu avustuksin. Hankkeiden toteutuksessa tapahtui myös muutos, kun lainoitus loppui: valtio ei enää tämän jälkeen ole toteuttanut hankkeita, vaan niiden toteutus on ojitusyhteisöillä.
– On huomattu, että päteviä valvojia hankkeiden vetovastuuseen ei tahdo löytyä. Valvojalla on iso rooli, ja hänen täytyy hallita kilpailutus ja toteutus. Ojitusyhteisö saa huomattavia säästöjä, kun ne löytävät ammattitaitoisen valvojan, muistuttaa Haapamäki.
REIJO HEIKKILÄ
Aiheesta lisää päivän lehdessä!