Orpon hallituksen kehysriihessä tehtiin päätöksiä, joilla on vaikutusta hyvinvointialueiden tarjoamiin palveluihin rahoituksen vähentymisen kautta vuodesta 2025 alkaen. Hyvinvointialueet ovat jo nyt alijäämäisten talouksien, kasvavan palvelutarpeen ja työvoimapulan vuoksi haastavassa tilanteessa. Hallituksen suuri leikkuri käy, kun ensi vuonna hyvinvointialueilta vähennetään 350 miljoonaa euroa. Kyseinen raha on yleiskatteellista rahoitusta, joka merkitsee sitä, että jokainen hyvinvointialue on leikkauksien kohteena. Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina hyvinvointialueiden ns. painelaskelmat. Niiden mukaan Etelä-Pohjanmaan leikkaus on ensi vuonna 5,4 M€ ja vuonna 2026 peräti 24,2 M€, eli kahdessa vuodessa lähes 30 M€. Niiden päälle tulee vielä alijäämien kattamisvelvollisuus joka oli viime vuonna 45 M€ ja tältäkin vuodelta alijäämät saattavat olla huomattavat. Painelaskelman luvut saattavat vielä muuttua koska niissä ei ole huomioitu indeksien vaikutusta.
Suurin rahallinen menetys, 132 miljoonaa, koskee hoitotakuun heikentymistä. Siinä perusterveydenhuollon hoitotakuu heikkenee kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen ja suun terveydenhuollon kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen. Toivottavaa on, että ihmiset pääsisivät hoitotakuun rajoja aiemmin hoitoon, sillä muutoin kärsimykset ihmisillä lisääntyvät ja kustannukset heille ja hyvinvointialueelle lisääntyvät. Tämä muutos on hallitukselta ideologinen valinta, koska samaan aikaan Kela-korvauksiin lisätään rahaa 500 miljoonaa. Eli käytännössä yksityisille palvelujen tuottajille, joita yleensä käyttävät hyvätuloiset ja muut vakuutuksia ottaneet. Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin järkevämpää, mikäli hoidontarpeen arviointi tapahtuisi julkisella puolella, vaikka palvelu tuotettaisiin muualla. Se säästäisi tai kohdentaisi paremmin Kelan varoja.
Asiakasmaksujen korotus 100 miljoonalla on merkittävä lisä sairastaville lääke- ym. kulujen lisäksi. Kehysriihessä arvioitiin uudelleen uudistetun vammaispalvelulain kustannusvaikutuksia. Sen perusteella hallitus päätti vähentää keskimäärin 65 miljoonaa vuodessa kyseisen lain määrärahoista. Toivottavasti se ei näy vammaispalvelujen toteutumisessa.
Vuodesta 2026 alkaen suurin muutos koskee sosiaalihuollon palveluvalikoiman rajaamista 100 miljoonalla vuosittain. Nähtäväksi jää, kohdentuvatko rajaamiset kotihoitoon, palveluasumiseen, päihde- ja riippuvuushoitoihin, mielenterveystyöhön, kasvatus- ja perheneuvontaan tai omaishoidontukeen. Nuo kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä ja niitä, joista jo nykyisellään tulee palautetta, etteivät palvelut ole riittäviä. Orpon hallituksella on tarkoitus rajata myös erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa. Sen pitkävälin vaikutus on noin 70 miljoonaa vuodessa.
Julkisuudessa eniten on käyty keskustelua sairaalaselvityksestä ja sen myötä lakkautettavista yöpäivystystoiminnoista osassa sairaalaverkkoa. Tässä yhteydessä se ei koske meidän alueemme hyvinvointialueita päivystystoiminnan osalta. Mutta vaikutus tulee meille rahoituksen kautta, eli supistuva päivystystoiminta vähentää päivystykseen osoitettua valtakunnallista rahoitusta kaikilta hyvinvointialueilta.
Sairaalaselvityksen II-vaihe päätettiin jättää toteuttamatta. Tosin korvaavia, vielä julkisuudesta piilossa olevia toimia tehdään 75 miljoonan edestä. Huomionarvoista on valmistelussa olevan terveydenhuoltolain uudistuksen sisältö, joka saattaa tulla vasta runsaan vuoden kuluttua aluevaalien jälkeen, jossa sairaalaverkkoon saatettaisiin palata.
Pieni positiivinen asia on hoitajamitoituksen keventäminen iäkkäiden ympärivuorokautisessa asumisessa. Osa palvelun tarjoajista ei ole voinut täyttää kaikkia paikkoja, koska mitoitus ei ole täyttynyt. Tuleva muutos mahdollistaa paikkojen täyttöä, koska tarvetta on. Ongelmana tässäkin on kuitenkin se, että mitoituksen alentamisen myötä rahoitus vähenee valtakunnassa 45 miljoonaa, josta Etelä-Pohjanmaan laskennallinen osuus on noin 1,7 miljoonaa euroa.
Lasse Hautala (kesk.)
hallituksen puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue